Hyvät ja huonot uutiset

Seuraavat tv-esitykset

su 22.9. 13.15 Kausi 9 - Jakso 4 - Kierrätystalkoot
Kausi 9. Jakso 4/10. Kierrätystalkoot. Millainen on kiky-peukalonpuristin? Se selviää, kun panelistit Mikko Kuustonen, André Wickström, Paula Noronen ja Juha Vuorinen keksivät uusiokäyttöä rikki menneille esineille puheenjohtaja Kari Ketosen yllytyksestä. Lisäksi nuuhkitaan millainen on kunkin panelistin ominaishaju. Vieraana hauskuuttaa stand up -koomikko Iikka Kivi. Kotimainen keskusteluohjelma. (39')
su 22.9. 14.10 Kausi 9 - Jakso 5 - Kiitos tästä päivästä
Kausi 9. Jakso 5/10. Kiitos tästä päivästä. Vieraana näyttelijä ja stand up -koomikko Ilari Johansson. Paneelissa puhuttaa matkustamisen tulevaisuus. Miten käy lupsakoiden konduktöörien, jos junalla pääsee kaupungista toiseen ääntä nopeammin? Kari Ketosen johdolla panelistit Lahtinen, Noronen, Kuustonen ja Vuorinen myös pähkivät, voiko murehtimalla tulla onnelliseksi. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
su 22.9. 15.05 Kausi 9 - Jakso 6 - Muovinen lapsuus
Kausi 9. Jakso 6/10. Muovinen lapsuus. Vieraana toimittaja ja stand up -koomikko Jukka Lindström. Panelisteja mietityttävät elimistöön kertyvät kemikaalit sekä erilaisissa työyhteisöissä viljelty huumori. Lisäksi ruoditaan, mitä kaikkea somekuvat meistä kertovatkaan. Kari Ketosen kanssa keskustelemassa ovat Norosen Paula, Lahtisen Niina, Vuorisen Juha ja Kuustosen Mikko. Kotimainen keskusteluohjelma. (42')
ma 23.9. 16.00 Kausi 9 - Jakso 5 - Kiitos tästä päivästä
Kausi 9. Jakso 5/10. Kiitos tästä päivästä. Vieraana näyttelijä ja stand up -koomikko Ilari Johansson. Paneelissa puhuttaa matkustamisen tulevaisuus. Miten käy lupsakoiden konduktöörien, jos junalla pääsee kaupungista toiseen ääntä nopeammin? Kari Ketosen johdolla panelistit Lahtinen, Noronen, Kuustonen ja Vuorinen myös pähkivät, voiko murehtimalla tulla onnelliseksi. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ma 23.9. 23.00 Kausi 9 - Jakso 7 - Halpa mutta hyvä
Kausi 9. Jakso 7/10. Halpa mutta hyvä. Vieraana tv- ja radiojuontaja Juuso Mäkilähde. Paneelissa puidaan erilaisia aikakäsityksiä ja hämmästellään älygeenien sivuvaikutuksia. Kari Ketonen haastaa André Wickström, Mikko Kuustosen, Juha Vuorisen ja Niina Lahtisen testaamaan, onko heillä kallis vai halpa maku. Kotimainen keskusteluohjelma. (42')

Hyvät ja huonot uutiset

Keväällä 2019 hervotonta paneelijoukkoa luotsaa puheenjohtaja Riku Nieminen. Uutisia ruotivat tutut Niina Lahtinen, Mikko Kuustonen ja Paula Noronen sekä Juha Vuorinen ja André Wickström. Jokaisessa jaksossa vierailee ajankohtainen yllätyspanelisti! #hhu

Seuraavat tv-esitykset

su 22.9. 13.15 Kausi 9 - Jakso 4 - Kierrätystalkoot
Kausi 9. Jakso 4/10. Kierrätystalkoot. Millainen on kiky-peukalonpuristin? Se selviää, kun panelistit Mikko Kuustonen, André Wickström, Paula Noronen ja Juha Vuorinen keksivät uusiokäyttöä rikki menneille esineille puheenjohtaja Kari Ketosen yllytyksestä. Lisäksi nuuhkitaan millainen on kunkin panelistin ominaishaju. Vieraana hauskuuttaa stand up -koomikko Iikka Kivi. Kotimainen keskusteluohjelma. (39')
su 22.9. 14.10 Kausi 9 - Jakso 5 - Kiitos tästä päivästä
Kausi 9. Jakso 5/10. Kiitos tästä päivästä. Vieraana näyttelijä ja stand up -koomikko Ilari Johansson. Paneelissa puhuttaa matkustamisen tulevaisuus. Miten käy lupsakoiden konduktöörien, jos junalla pääsee kaupungista toiseen ääntä nopeammin? Kari Ketosen johdolla panelistit Lahtinen, Noronen, Kuustonen ja Vuorinen myös pähkivät, voiko murehtimalla tulla onnelliseksi. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
su 22.9. 15.05 Kausi 9 - Jakso 6 - Muovinen lapsuus
Kausi 9. Jakso 6/10. Muovinen lapsuus. Vieraana toimittaja ja stand up -koomikko Jukka Lindström. Panelisteja mietityttävät elimistöön kertyvät kemikaalit sekä erilaisissa työyhteisöissä viljelty huumori. Lisäksi ruoditaan, mitä kaikkea somekuvat meistä kertovatkaan. Kari Ketosen kanssa keskustelemassa ovat Norosen Paula, Lahtisen Niina, Vuorisen Juha ja Kuustosen Mikko. Kotimainen keskusteluohjelma. (42')
ma 23.9. 16.00 Kausi 9 - Jakso 5 - Kiitos tästä päivästä
Kausi 9. Jakso 5/10. Kiitos tästä päivästä. Vieraana näyttelijä ja stand up -koomikko Ilari Johansson. Paneelissa puhuttaa matkustamisen tulevaisuus. Miten käy lupsakoiden konduktöörien, jos junalla pääsee kaupungista toiseen ääntä nopeammin? Kari Ketosen johdolla panelistit Lahtinen, Noronen, Kuustonen ja Vuorinen myös pähkivät, voiko murehtimalla tulla onnelliseksi. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ma 23.9. 23.00 Kausi 9 - Jakso 7 - Halpa mutta hyvä
Kausi 9. Jakso 7/10. Halpa mutta hyvä. Vieraana tv- ja radiojuontaja Juuso Mäkilähde. Paneelissa puidaan erilaisia aikakäsityksiä ja hämmästellään älygeenien sivuvaikutuksia. Kari Ketonen haastaa André Wickström, Mikko Kuustosen, Juha Vuorisen ja Niina Lahtisen testaamaan, onko heillä kallis vai halpa maku. Kotimainen keskusteluohjelma. (42')

Suolistosta suora hermoyhteys aivoihin ja Välimeren ruokavaliosta helpotusta masennukseen! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja? Äänestä!

Vastaa ja vaikuta! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja?

Suolistosta on suora hermoyhteys aivoihin

Jo pitkään on puhuttu, että suolisto on “toiset aivomme”. Nyt suoliston ja aivojen yhteys on havaittu olevan entistäkin vahvempi, ja viestit kulkevat nopeasti edestakaisin hermojen ansiosta. Suolisto on suuri aistinelin, ja siinä on sata miljoonaa hermosolua. Lihavuus, syömishäiriöt, masennus ja autismi liittyvät kaikki suolistohäiriöihin. Nyt tehtyjen havaintojen avulla voidaan edistää hoitojen kehittelyä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suolistosta-suora-hermoyhteys-aiv...

Hyvä uutinen
94% (338 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 359

USB-tikkua irroitettaessa tikku kannattaa poistaa turvallisesti

Yhdysvaltalaisen Phillip Remaker kysymys yhteisöllisellä kysymys–vastaus-sivustolla, Quorassa, on saanut vastauksia jo yli 92 000. Kysymys koski USB-tikun irroittamista koneesta ilman, että sitä on ensin poistanut koneesta turvallisesti. Kysymyksessä epäiltiin “turvallisen poistamisen” tarpeellisuutta. Useat vastaajat kuitenkin huomauttivat, että mikäli koneella käsitellään tietoja, jotka sijaitsevat tikulla, pelkkä irrottaminen koneesta saattaa vioittaa tiedostoa tai hävittää sen jopa kokonaan. Tästä syystä USB-tikun irrottamiseen kannattaa käyttää tarvittava 30 sekuntia enemmän ja tehdä se turvallisesti.

https://www.sciencealert.com/does-it-really-matter-if-you-pull-a-usb-out...

Hyvä uutinen
64% (184 ääntä)
Huono uutinen
36% (104 ääntä)
Ääniä yhteensä: 288

Suomalainen tähtitieteilijä löysi läheltämme supermaan

Barnardin tähtikunta on meitä toiseksi lähin, ja lähin yksinäinen tähti. Tuota tähteä kiertää kolme kertaa Maan massainen kiviplaneetta. Supermaasta ensimmäisen havainnon teki suomalainen tähtitieteilijä Mikko Tuomi, joka työskentelee Hertfordshiren yliopistossa Englannissa. Vain kuuden valovuoden päässä meistä oleva Barnard b planeetta ei sijaitse niin sanotulla elämävyöhykkeellä. Tuomi arvio planeetan olevan jään peitossa, minkä lisäksi siellä on 170 astetta miinusta.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomalainen-tahtitieteilija-loysi...

Hyvä uutinen
72% (187 ääntä)
Huono uutinen
28% (72 ääntä)
Ääniä yhteensä: 259

Vauvan nauru liittyy puheen opetteluun

Vauvat ja simpanssit nauravat selkeästi enemmän sisään hengittäessä, kuin mitä aikuiset ihmiset. Amsterdamin yliopiston psykologian tutkija Disa Sauter tutki 3–18 kuukauden ikäisten vauvojen naurua. Nuoremmat vauvoista nauroivat sekä sisään että uloshengittäessä, kun taas jo vanhemmat vauvoista nauroivat pääasiassa uloshengitettäessä. Vielä ei varmuudella tiedetä miksi kädellisistä vain ihmiset nauravat ulos hengittäessään. Tutkija Sauterin mukaan yksi mahdollisuus on, että ihmisen äänen ohjailu kehittyy omalla tavallaan, koska ihminen oppii puhumaan.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vauva-nauraa-kuin-simpanssi

Hyvä uutinen
92% (241 ääntä)
Huono uutinen
8% (22 ääntä)
Ääniä yhteensä: 263

Me emme voi luottaa muistoihimme

Norjalainen neurotieteilijä Ylva Østby on julkaissut yhdessä sisarensa, kirjailija Hilde Østbyn kanssa kirjan valoittaakseen muistin toimintaa sikäli kuin se tämän päivän tieteen pohjalta tunnetaan. Muistin toimintaan on liitetty paljon virheellisiä teorioita, jotka häiritsevät edelleen sitä, miten me ymmärrämme muistin. Østbyt painottavat, että muistot eivät ole tiedostojen kaltaisia kirjauksia tapahtuneista. Filosofisesti tarkastellen muistot ovat aina epäluotettavia.

https://www.theguardian.com/science/2018/nov/18/philisophically-speak-we...

Huono uutinen
77% (195 ääntä)
Hyvä uutinen
23% (58 ääntä)
Ääniä yhteensä: 253

Temperamentti vaikuttaa yksilön ruokailutottumuksiin

Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan yksilön ruokailutottumuksiin vaikuttaa hänen synnynnäinen temperamentti. Erilaisten ruokien syömistä tiedusteltiin yli sadalla eri kysymyksellä, joiden perusteella havaittiin selkeitä yhtäläisyyksiä. Esim. elämyshakuiset söivät tutkimuksen mukaan enemmän kalaa ja rasvaa ja joivat enemmän alkoholia. Sen sijaan viljaa, maitotuotteita ja hiilihydraatteja oli heidän ruokavalioissaan vähemmän. Temppermentti on synnynnäistä ja se vaikutta siihen, mitä yksilö haluaa syödä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005821166.html?share=94081b78ed67b3b3e...

Huono uutinen
55% (131 ääntä)
Hyvä uutinen
45% (106 ääntä)
Ääniä yhteensä: 237

Laservaloilla luodusta lisätystä todellisuudesta apua vanhusten arkeen

Oulun yliopiston Zeeshan Asghar väitöskirja selvitti lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia toimia vanhusten apuna arjessa. Asghar tutki vanhusten etäopastusta valoprojisoinnin avulla. Tavoitteena oli tutkia tapaa helpottaa vanhusten arkea ilman erillistä laitetta tai datalasien käyttöä. Tutkimuksen käyttäjäryhmä koostui ryhmästä, joista osa kärsi muistin vajaatoiminnasta. Tutkimuksessa havaittiin, että käyttöesineisiin, laitteisiin ja tiloihin asennetuilla lisätyn todellisuuden valaistusvarustuksista oli apua vanhusten arjessa.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/lisatylla-todellisuudella-tukea-vanhusten...

Hyvä uutinen
88% (188 ääntä)
Huono uutinen
12% (25 ääntä)
Ääniä yhteensä: 213

Kilogramma ei ole enää entisensä

Vuodesta 1889 lähtien platinasta ja iridiumista valmistettu mitta on toiminut kilogramman prototyyppinä. Sitä on säilytetty lasikupujen alla kassakaapissa Pariisissa. Vuosien varrella kilogramman punnus on keventynyt 50 gramman miljoonasosaa. Nyt tuo 130 vuotta käytössä ollut punnus on korvattu. Vastedes kilogramma määritetään Planckin vakion avulla.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kilogramma-ei-ole-enaa-entisensa 

Huono uutinen
70% (152 ääntä)
Hyvä uutinen
30% (66 ääntä)
Ääniä yhteensä: 218

On todennäköistä, ettei Suomessa esiinny pölypunkkeja

Petivaatteiden tuulettamista pakkasella suositaan hyvänä tapana päästä eroon pölypunkeista. Nykyään huoli pölypunkkien olemassa olosta voi olla kuitenkin täysin turha. 1970-luvun alussa noin neljänneksestä tutkimuskodeista löydettiin pölypunkkeja ja 1990-luvun lopussa enää 6% näytteistä. Suomen ilmasto sekä tiiviit, ilmastoidut asunnot eivät suosi pölypunkkeja. Allergia-, iho- ja astmaliitto selvittää nyt löytyykö suomalaiskodeista pölypunkkeja lainkaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005821110.html?share=8fd4fde97cf6aabf7...

Hyvä uutinen
94% (215 ääntä)
Huono uutinen
6% (14 ääntä)
Ääniä yhteensä: 229

Suomalainen harrastaa kulttuuria lähtemällä ihmisten ilmoille

Tilastokeskus julkaisi marraskuussa 2018 tutkimuksen, jossa he olivat kartoittaneet yli 7000 suomalaisen vapaa-ajan käyttäytymistä. Selvisi, että 2010-luvulla konserteissa käyminen oli kasvanut merkittävästi siinä missä esim. päiväkirjan kirjoittaminen oli vähentynyt. Elävää musiikkia kävi kuuntelemassa peräti 60 prosenttia suomalaisista. Erityisesti tekno ja hip hop konsertit olivat nostaneet suosiotaan. Yleisesti tutkimuksesta oli havaittavissa, että suomalaiset lähtivät nauttimaan kulttuuria ihmisten ilmoille.

https://yle.fi/uutiset/3-10517975

Hyvä uutinen
89% (188 ääntä)
Huono uutinen
11% (24 ääntä)
Ääniä yhteensä: 212

Uudet menetelmät kouluissa heikentävät mahdollisuuksia oppia

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan peruskoulun digitalisaation lisääminen sekä oppilaslähtöinen oppiminen eivät tehosta oppimista vaan itse asiassa eriarvoistavat sitä. Uusissa oppimistavoissa korostui esim. vanhempien käyttämä aika lapseen, mikä vaikutti suoraan oppilaan mahdollisuuksiin menestyä koulussa. Perinteisen opettaja auktoriteetin sijaan digitaalinen ja ilmiöoppiminen vaativat paljon enemmän itsekontrollia, itsenäisyyttä, keskittymiskykyä, aloitteellisuutta ja joustavuutta. Läheskään kaikilla 15-vuotiaille ei näitä taitoja ole vielä kehittynyt.

https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html

Huono uutinen
95% (209 ääntä)
Hyvä uutinen
5% (10 ääntä)
Ääniä yhteensä: 219

Erityisen tukevat ja vaimentavat juoksukengät saattavat lisät rasitusvammoja

Vuosien ajan juoksukenkiä on kehitetty yhä paremmiksi ja teknisemmiksi, mutta rasitusvammat eivät silti ole vähentyneet. Jyväskylän yliopistossa koehenkilöt laitettiin juoksemaan erilaisilla kengillä ja eripituisia matkoja. Samalla juoksusta tehtiin 3d-liikeanalyysia ja mitattiin iskuvoimia jalan osuessa alustaan. Havaittiin, että jalkaan kohdistuva isku voimistui 12 prosenttia, kun jalassa oli erittäin vaimentavat kengät. Husin liikelaboratorion tutkija Juha-Pekka Kulmala muistuttaa toisesta ääripäästä, missä suositaan “minimalistijuoksua”, jossa on omat riskinsä. Hän suosittaakin kultaista keskitietä ja 2–3 sentin pohjalla varustettuja juoksukenkiä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vaimentava-juoksukenka-saattaa-li...

Huono uutinen
83% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
17% (35 ääntä)
Ääniä yhteensä: 206

Brasiliasta löytyi valtava termiittien rakennelma

Paikalliset ovat tienneet jo pitkää termiittien tekemistä kummuista, mutta nyt niitä on vasta tutkittu kunnolla. Noin 2,5 metriä korkeita ja pohjastaan 9 metriä halkaisijaltaan olevia kumpuja on jopa 200 miljoonaa 230 000 neliökilometrin suuruisella alueella. Termiitit kaivavat maan alle tunneliverkostojaan ja siirtävät hiekkaa maan päälle rakentaen samalla vajaan kolmen metrin korkuisen kummun. Vanhimmat kummuista ovat jopa 4000 vuotta vanhoja ja nuorimmat 700 vuotta. Kyseessä on luonnon todellinen insinöörityön taidonnäyte.  

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/brasiliasta-loytyi-valtava-elaint...

 

Hyvä uutinen
66% (124 ääntä)
Huono uutinen
34% (64 ääntä)
Ääniä yhteensä: 188

Suomessa on käynnissä hanke, jonka tarkoitus on kehittää automatisoitua meriliikennettä

Digitalisaatio ja automatisointi tulevat mullistamaan merenkulkua vauhdilla. Vuonna 2016 perustettu Sea One -ekosysteemissä on mukana isoja suomalaisia kansainvälisiä toimijoita, jotka yhteistyössä pyrkivät edistämään ja kehittämään itseohjautuvaa meriliikennettä. Autonomisissa laivoissa päätöksenteko perustuu tietoon, älykkäisiin algoritmeihin, tekoälyyn ja huippuunsa vietyyn optimointiin. Projekti tähtää autonomisen meriliikenteen mahdollistamiseen vuoteen 2025 mennessä.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/merten-alykas-tulevaisuus-yha-vakevammin-...

Huono uutinen
61% (113 ääntä)
Hyvä uutinen
39% (73 ääntä)
Ääniä yhteensä: 186

Olemme kaikki tähtiainesta

Kuoleva tähti suoltaa avaruuteen valtavia määriä elämän alkuaineita. Yleisimmät alkuaineet vety ja helium syntyivät heti jo alkuräjähdyksen jälkeen. Supernova Cassiopeia A on meistä noin 11 000 valovuoden päässä 300 vuotta sitten räjähtänyt supernova. Yhdysvaltain avaruushallinnon Chandra-röntgenteleskooppi kuvasi kuuluisan supernovan Cassiopeia A:n jäännöksiä ja osoitti, että kuolinkouristuksissaan tähti suolsi avaruuteen uskomattomia määriä meille tuttuja alkuaineita, samoja alkuaineita, joista mekin koostumme.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/olemme-kaikki-tahtiainesta 

Hyvä uutinen
84% (150 ääntä)
Huono uutinen
16% (29 ääntä)
Ääniä yhteensä: 179

Kissan kielen oivallinen rakenne selvittää takut erinomaisesti

Kissan kielen sarveisaineesta muodostuneet nystyt eivät ole pystysuoria vaan kaarevia. Nystyjen päässä on myös ontto U-kirjaimen muotoinen pää, jonka avulla kissa kieli kuljettaa sylkeä. Nämä nystyt ovat lepotilassa vaakasuorassa, kitalakeen päin, mutta kissan alkaessa käyttää kieltä ne pompahtavat pystyyn. Näiden havaintojen avulla tutkija ovat luoneet 3D-tulostimella harja, joka mukailee kissan kielen ominaisuuksia. He ovat nyt hakemassa patenttia tälle harjalla, josta he uskovat olevan apua lemmikkien hoidon lisäksi mattojen puhdistamiseen sekä lemmikkien irtokarvojen irrottamiseen esim. huonekaluista.

https://yle.fi/uutiset/3-10518061 

Hyvä uutinen
92% (173 ääntä)
Huono uutinen
8% (15 ääntä)
Ääniä yhteensä: 188

Välimeren ruokavalio voi hillitä masennusta

Välimeren ruokavalio pitää sisällään paljon kasviksia ja hedelmiä, siinä rasva tulee pääasiassa oliiviöljystä, lihaan syödään vähän, kun taas kaloja sekä mereneläviä enemmän. Ruokavaliomme vaikuttaa kehomme toimintaan, ja siten myös mieleemme. Ravinto säätää myös aivokemiaa. Australialaistutkimuksessa masennuspotilaat raportoivat Välimeren ruokavalion helpottaneen oireita ja kohentaneen mielialaa. Jo vaihto sekaruokavaliosta kasvispainotteiseen on havaittu parantaneen mielialaa huomattavasti.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/valimeren-ruokavalio-voi-hillita-...

Hyvä uutinen
90% (167 ääntä)
Huono uutinen
10% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 186

Aalto-yliopiston Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen

Satavuotiasta Suomea juhlistava satelliitti joutui odottamaan vuoden, ennen kuin se pääsi Falcon 9 kantoraketin mukana avaruuteen joulukuun 3. päivä. Suomi 100 -satelliitti kiertää avaruudessa radalla, joka kulkee napa-alueiden päältä, näin satelliitti on myös useasti Suomen yllä. Satelliitin avulla saadaan tietoa ns. avaruussäästä sekä kuvia Suomesta ja revontulista. Samalla testataan myös uutta Aalto-yliopiston kehittämää 3d-printattua muoviosaa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa kevyempien ja edullisempien satelliittien valmistuksen.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/vuoden-odotus-ohi-suomi-100--satelliitti-...

Hyvä uutinen
85% (143 ääntä)
Huono uutinen
15% (26 ääntä)
Ääniä yhteensä: 169

Hiihtoloma keksittiin, jotta koululaiset saataisiin pois pulpetista ja pihalle liikkumaan

Kouvolalainen voimistelunopettaja ja suojeluskuntaupseeri Santeri Hirvonen ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä vuonna 1926 koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa. Seitsemän vuotta myöhemmin Kouluhallitus hyväksyi Valtion urheilulautakunnan aloitteen. Joululomasta irrotettiin yksi viikko keväämmälle, ja sen ansiosta Suomessa vietetään helmi–maaliskuussa hiihtolomia. Viikon mittaisen loman tarkoitus on kannustaa ulos liikkumaan. UKK-instituutti on listannut eri ulkoliikunta muotojen hyötyjä.

http://www.ukkinstituutti.fi/talviliikunta

Hyvä uutinen
93% (165 ääntä)
Huono uutinen
7% (12 ääntä)
Ääniä yhteensä: 177

Parrakas mies on tutkitusti puoleensavetävämpi

Yhdysvalloissa on tutkittu sitä, miten parta vaikuttaa siihen, kuinka kiinnostavaksi naiset kokevat miehen. 8500 naista osallistui kokeeseen, jossa he pääsivät selaamaan miesten kuvia. Vaihtoehtoina oli täysin ajeltu sekä viisi päivää, 10 päivää ja neljä viikkoa parranajon jälkeen olevat kasvot. Yllättävää oli se, että täysin parraton naama menestyi vertailuissa huonoiten. Houkuttelevimmaksi koettiin 10 päivän sänki.

https://www.indy100.com/article/men-beards-more-attractive-women-study-f...

Hyvä uutinen
53% (95 ääntä)
Huono uutinen
47% (83 ääntä)
Ääniä yhteensä: 178

Taidekokemuksia lääkkeeksi ja stressi pienentää aivoja! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja? Äänestä!

Vastaa ja vaikuta! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja?

Sukupuoli vaikuttaa jatko-opiskelupaikkaa valittaessa

Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa, silti koulutusvalinnat ovat Suomessa Euroopan unionin sukupuolittuneimmat. Nuorten toiveammateissa näkyvät perinteiset naisten ja miesten työt. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan pojista yli kolmannes ja tytöistä viidennes arveli, että sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan. Omien harrastusten tai vanhempien ammattien ollessa sukupuolelle epätyypillisiä, rohkaisevat nämä rikkomaan perinnettä.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus/sukupuoli-ja-perhe-vaikuttav...

Huono uutinen
83% (252 ääntä)
Hyvä uutinen
17% (50 ääntä)
Ääniä yhteensä: 302

Hakusanojen avulla voidaan löytää ihminen valvontavideoista

Intiassa on kehitteillä ohjelma, jota on tituleerattu “videokuvien Googleksi”. Ohjelmaan kirjoitetaan hakusanoja, kuten henkilön pituus, sukupuoli ja vaatetus, minkä jälkeen kone etsii videokuvasta kyseiset kriteerit omaavaa henkilöä. Ohjelmaa aiotaan kehittää nykyistä paremmaksi ja tavoitteena on, että se oppisi erottamaan myös ihmisen ruumiinrakenteen ja kehon asennon. Kyseinen ohjelma kehittää valvontajärjestelmiä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmiset-loytaa-valvontavideoista-...

 

Hyvä uutinen
53% (142 ääntä)
Huono uutinen
47% (127 ääntä)
Ääniä yhteensä: 269

Stressi kutistaa keski-ikäisen aivojen kokoa

Harvardin ja Bostonin yliopistoissa tutkittiin runsasta 2200 keski-ikäistä. Osallistujat tekivät muistia ja ajattelukykyä mittaavia testejä, jotka toistettiin kahdeksan vuoden päästä.

Koehenkilöt, joilla oli kehossaan eniten stressihormoni kortisolia, suoriutuivat mustia ja päättelykykyä vaativissa tehtävistä heikoimmin. Stressin havaittiin heikentävän aivojen toimintaa ja jopa kutistavan niitä fyysisesti.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/stressi-kutistaa-keski-ikaisen-ai...

Huono uutinen
90% (238 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (25 ääntä)
Ääniä yhteensä: 263

Sambiasta on löydetty yksi kaikkien aikojen suurin smaragdi 

Erinomaisen kirkas ja kullanvihreän sävyinen smaragdi painaa reilun kilon eli 5655 karaattia. Smaragdit koostuvat kovassa paineessa kristalloituneesta beryllimineraalista. Kyseisen kaivoksen smaragdit ovat syntyneet noin 450 miljoonaa vuotta sitten vulkaanisen aktiivisuuden seurauksena. Inkalamuksi eli ”Leijona-smaragdiksi” nimetty jalokivi huutokaupataan marraskuun lopulla, ja 10 prosenttia myyntihinnasta menee leijonien suojeluohjelmien tukemiseen.

https://tekniikanmaailma.fi/sambiasta-loytyi-yksi-kaikkien-aikojen-suuri...

Hyvä uutinen
92% (234 ääntä)
Huono uutinen
8% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 255

Kaksi proteiinia mahdollistaa ihmisen pystyyn nousemisen ilman pyörtymistä

Baroreseptoriheijaste eli paineheijaste on tärkein verenkierron nopea säätelyjärjestelmä. Noustessamme istuma-asennosta pystyyn, syke nousee hetkellisesti, verisuonet supistuvat ja tarvittaessa sydämen supistusvoimakkuus lisääntyy, jotta verta riittäisi päähän asti, emmekä pyörry. Nyt tutkijat ovat vakuuttuneita, että kaksi proteiinia, PIEZO1 ja PIEZO2 ovat oleellisesti vaikuttamassa kehomme paineheijasteeseen. Tästä tiedosta on hyötyä verenpainelääkkeitä kehitettäessä ja hoidettaessa verenpaineen säätelyongelmia.

https://www.sciencealert.com/why-you-dont-faint-every-time-you-stand-eve...

Hyvä uutinen
98% (240 ääntä)
Huono uutinen
2% (6 ääntä)
Ääniä yhteensä: 246

Variksenmarjasta on löydetty peptidi, josta on apua superbakteereja vastaan

Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön dosenttien Anna Maria Pirttilä ja Tejesvi Mysoren alkuperäisenä tarkoituksena oli löytää lääkinnällisesti hyödyllisiä yhdisteitä paikallisista kasvilajeista. Ryhmä tutki useita eri kasvilajeja, kuten kanervaa ja suopursua. Variksenmarjassa elävästä mikrobista on löytynyt antibakteerisen proteiinin pätkä eli peptidi, joka pystyy tuhoamaan tulehduksia aiheuttavia bakteereja. Tutkijat ovat perustaneet start up -yrityksen, joka kehittää antimikrobisilla peptideillä päällystettyjä katetreja. Virtsatieinfektiot tappavat Euroopassa joka vuosi yli 6000 ihmistä.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/variksenmarjasta-loytyi-uusi-keino-superb...

Hyvä uutinen
99% (237 ääntä)
Huono uutinen
1% (2 ääntä)
Ääniä yhteensä: 239

NASA on julkaissut avaruudesta 8K-videota, joka sisältää 16 kertaa enemmän kuvapikseleitä kuin normaali HD-kuva

Ensimmäiset HDTV-lähetykset käynnistyivät Suomessa vuonna 2005. Nykyään useista kotitalouksista löytyy Full HD -televisio, minkä lisäksi markkinoilla on ollut pitkään jo 4K-televisiota. Nasan julkaisema video avaruudesta on 4K-kuvaa neljä kertaa isompaa. Kuvapikseleiden moninkertainen määrä luo tunteen kolmiulotteisuudesta. Tällä hetkellä kuluttajille on tarjolla muutama varsin hintava televisio, jotka kykenevät toistamaan 8K-videota. Käytännössä kotisohvalta 4K- ja 8K-kuvan eroa hädin tuskin erottaa.

https://tekniikanmaailma.fi/nasa-julkaisi-ensimmaisen-8k-videon-avaruude...

Hyvä uutinen
69% (155 ääntä)
Huono uutinen
31% (71 ääntä)
Ääniä yhteensä: 226

Aivoissa sijaitsevat kaliumkanavat säätelevät alkoholista saatavaa mielihyvää Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan

Illinois’n yliopisto tutkijat paikansivat hiiriltä kaliumkanavan, joka näyttää säätelevän alkoholista saatavaa mielihyvää. Jos näitä kanavia on vähemmän, alkoholi ei tuota samanlaista mielihyvää, ja sitä täytyy juoda enemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tämä voisi teoriassa selittää sitä, miksi jotkut juovat hillittömästi, kun toisille riittää vähempikin. Tutkijat toivovat, että havainto voisi jatkotutkimuksissa johtaa täsmälääkkeen kehittämiseen taistelussa viinan kiroja vastaan. Kaliumkanavaan tähtäävällä lääkkeellä voitaisiin poistaa alkoholin nauttimisesta seuraava mielihyvä kokonaan.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kytkin-aivoissa-saataa-alkoholist...

Hyvä uutinen
80% (175 ääntä)
Huono uutinen
20% (44 ääntä)
Ääniä yhteensä: 219

Taidekokemuksia aletaan määrätä “lääkkeeksi”

Kanadassa on käynnistymässä hyvin epätavallinen kokeilu, jossa lääkärit voivat määrätä potilailleen taidekokemuksia ja antaa ilmaisia pääsylippuja museoihin. Nämä taidereseptit ovat tarkoitettu henkilöille, joilla on sekä henkisiä että fyysisiä sairauksia. Määrätty taidekokemus sisältää pääsylipun potilaalle sekä toiselle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Taiteella on positiivisia vaikutuksia yksilön mielenterveyttä ajatellen, ja tätä kokeilua on ajateltu muiden hoitojen tueksi.

https://www.sciencealert.com/canadian-doctors-are-going-to-start-writing...

Hyvä uutinen
80% (177 ääntä)
Huono uutinen
20% (43 ääntä)
Ääniä yhteensä: 220

Bitcoinien louhinta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen

Bitcoin on vuonna 2008 luotu avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta. Toisin kuin viralliset valuutat, bitcoinit eivät ole keskuspankin tai muunkaan keskitetyn tahon liikkeellelaskemia, vaan niiden olemassaolo perustuu Bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden vertaisverkon ylläpitämään laskentatehoon Internetissä. Uuden tutkimuksen mukaan, mikäli bitcoin otetaan käyttöön samalla vauhdilla kuin muitakin uusia teknologioita, se synnyttäisi yksinään niin paljon päästöjä, että globaalit lämpötilat voivat nousta kahdella asteella vuoteen 2033 mennessä.

https://tekniikanmaailma.fi/jos-bitcoinin-kaytto-yleistyy-ilmasto-lampen...

Huono uutinen
97% (206 ääntä)
Hyvä uutinen
3% (7 ääntä)
Ääniä yhteensä: 213

Nyt kuullaan totuus! Kuuluuko ananas pitsaan? – 33 suomalaista julkkista vastaa tunteita kuumentavaan kysymykseen!

Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa nostetaan ruokamaailman kuuma peruna pöydälle ja kysytään panelisteilta: kuuluuko ananas pitsaan.

Viidestä panelistista vain yksi, näyttelijä Niina Lahtinen on sitä mieltä, ettei ananasta laiteta pitsaan. Vakiopanelistit, puheenjohtaja Riku Nieminen ja vieraileva panelisti Happoradion Aki Tykki ovat sitä mieltä, että ananasta voi hyvillä mielin mutustaa pitsassa.

”Ananasta voi laittaa ihan joka paikkaan”, Mikko Kuustonen hehkuttaa.

Niina Lahtinen vaatii uudelleenlaskentaa ja Riku Nieminen komentaa tarkistusnauhan pyörimään. Videolla 27 suomalaista julkisuudesta tuttua henkilöä kertoo, syövätkö he pitsansa ananaksella vai ilman.

Tiukan kommenttikierroksen jälkeen ananas armahdetaan äänin 16–11. Ananasta pitsansa kanssa nauttivat muun muassa Aamulypsyn ja Haluatko miljonääriksi? -ohjelmien juontaja Jaajo Linnonmaa, näyttelijä Pilvi Hämäläinen sekä Apulannan solisti ja The Voice of Finland -valmentaja Toni Wirtanen.

Ananaksesta kieltäytyvät muun muassa Radio Suomipopin Tinni Wikström, laulaja Anna Puu, entinen alppihiihtäjä Kalle Palander sekä kirjailija Juha Vuorinen.

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset ja Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset. #hhu

Tätä et näe televisiosta! Kummeli-legenda muistelee hemaisevaa opettajaansa – levoton läppä pudottaa koko kuvausryhmän

Hyvissä ja huonoissa uutisissa vieraileva Kummeli-legenda Heikki Silvennoinen muistelee viriilejä nuoruusvuosiaan sen verran lennokkaasti, että paljon kuullut ja nähnyt kuvausryhmä putoaa täysin.

Levottomuuksiin lietsoo uutinen, jonka mukaan nuoret milleniaalit masturboivat enemmän kuin muut sukupolvet.

”Muistan koulusta, kun meidän yksi naisopettaja, oisko hän ollut kolmessakympissä, istui opettajanpöydän takana, nosti toisen jalan toisen päälle – ja näin, että siellä oli sukkanauhat! Siitä meni viikko…”, Heikki selittää ja elehtii, miten vaikeaa sukkanauhanäkyä oli saada pois mielestä!

Silvennoinen tunnustaa, että nuoruusvuosinaan pienenpienikin eroottinen vire sai hänet innostumaan.

”Olin nuori ja innokas, se oli ihan liivimainokset, yöllä, parvekkeella”, hän kuvailee helpotuksen hetkiä.

Panelistit Mikko Kuustonen, André Wickström, Niina Lahtinen, Juha Vuorinen ja puheenjohtaja Riku Nieminen repeävät tarinasta täysin!
”Tää ohjelma ei tuu ulos! Tää jakso ei mee sisään eikä tuu ulos!” Kuustonen nauraa!

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset ja Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset. #hhu

Mira Luoti sai kolmessa vartissa tarpeekseen Tinderistä – ”Yleensä mua tullaan pokaamaan sillä, että mun musa on paskaa”

Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa pohditaan, onko vaikeasti tavoiteltavan esittäminen hyvä vai huono uutinen. Ohjelman panelistina vieraileva laulaja Mira Luoti tunnustaa uutisen yhteydessä katastrofaalisen Tinder-kokeilunsa lopputuloksen. Tinderin lisäksi erikoisia kohtaamisia riittää myös tosielämässä.

”Kerran rohkenin kokeilla Tinderiä ystävien seurassa. Koin kauhean hyökkääväksi, kun niitä supertykkäyksiä tuli hullun lailla. En reagoinut niihin, vaan päätin lopettaa leikin. Ne supertykkääjät eivät päästäneet irti, vaan lähestyivät muita reittejä, esimerkiksi Instagramin kautta!” Mira kuvailee vain kolme varttia kestänyttä kokeiluaan.

”Yleensä mua tullaan pokaamaan sillä, että mun musa on paskaa. Se alkaa muuttua, kun ne tapaa mut. Sit sitä aletaan kääntää ja näkökulma muuttuu ja sitten olenkin jotain aivan fantastista sen jälkeen”, Mira kertoo.

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset ja Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset. #hhu