Arman Pohjantähden alla

Seuraavat tv-esitykset

ke 23.10. 22.30 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
pe 25.10. 19.30 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 27.10. 00.25 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 27.10. 21.30 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
ma 28.10. 21.00 Kausi 4 - Jakso 9 - Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita
Kausi 4. Jakso 9/12. Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita. Arman kokeilee suurtalouskokin työtä Espoolaisessa koulukeittiössä ja huomaa, että keittotaitojen lisäksi hommaan tarvitaan stressinsietokykyä. Millainen operaatio on valmistaa 700:lle hengelle ruokaa päivittäin, ja miten lapset suhtautuvat kouluruokaan nykyään? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (41')

Arman Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla antaa läpileikkauksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja tekee näkyväksi ne ammatit sekä ihmiset, joita pidämme itsestäänselvyytenä ja joiden olemassaoloa emme edes ajattele. Niitä jotka turvaavat maatamme, saattavat rakkaamme hautaan, ruokkivat lapsemme ja hoitavat vanhuksiamme, mutta joiden palkoista säästetään ja uupumuksesta joudutaan lukemaan lehdissä. Sarja näyttääkin peittelemättä sen, millaista on tehdä raskasta ja vaarallista, mutta muille näkymätöntä työtä päivästä toiseen saamatta juurikaan kiitosta. #pohjantähdenalla

Seuraavat tv-esitykset

ke 23.10. 22.30 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
pe 25.10. 19.30 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 27.10. 00.25 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 27.10. 21.30 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
ma 28.10. 21.00 Kausi 4 - Jakso 9 - Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita
Kausi 4. Jakso 9/12. Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita. Arman kokeilee suurtalouskokin työtä Espoolaisessa koulukeittiössä ja huomaa, että keittotaitojen lisäksi hommaan tarvitaan stressinsietokykyä. Millainen operaatio on valmistaa 700:lle hengelle ruokaa päivittäin, ja miten lapset suhtautuvat kouluruokaan nykyään? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (41')

Onko tässä Suomen vaarallisin työmatka? ”Tonne ku putois, niin voi helvetti!”

Arman Pohjantähden alla illan jakso vie katsojat seuramaan harvinaista ammattia, luotsin työtä.

Työvuoronsa aikana luotsi kiipeää liikkuvasta veneestä liikkuvaan laivaan ja poistuu laivasta samalla tavalla, laskeutumalla laivan kupeeseen ajavaan veneeseen. Monien silmissä siirtyminen näyttää stunt-kohtaukselta, mutta Hannu Lukkarille se on tavallinen työmatka.

”Koko ajan pitää muistaa, että laiva liikkuu ja vene liikkuu ja siinä on vettä tai jäätä, niin se putoamisvaara on ilmeinen. Sen takia meillä on ehdoton vaatimus, että paukkuliivit ovat aina päällä.
Mennään laivaan tai tullaan laivasta”, luotsivanhin Hannu Lukkari avaa työturvallisuutta Arman Alizadille.

Toisin oli ennen.

”25 vuotta sitten paukkuliivejä ei käytännössä ollut. Oli kelluntatakkeja, kyllä työturvallisuus silloinkin huomioitiin, mutta siihen on tullut selkeä parannus tässä vuosien saatossa.”

Kun luotsi siirtyy laivaan tai laivasta pois luotsiveneen kautta, jokainen liike on hallittu. Hätiköidä ei saa eikä voi.

”Astun hallitusti siihen luotsitikkaille. Hyppääminen on aina… Joskus sen on joutunut tekemään, ja se ei ole kiva tunne, että hyppäät ja toivot, että saat kiinni.”

”Mitä jos väliin putoaa?” Arman kysyy.

”Toivottavasti paukkuliivit laukeavat mahdollisimman nopeasti. Sitten vene pyörähtää ympäri, ja siellä on pelastuskalusto veneessä ja miehet ovat harjoitelleet sitä. Sen takia luotsiveneessä on aina kaksi miestä, turvamies ja kuski.”

Lukkari on työskennellyt luotsina pian 25 vuotta. Hänen aikanaan Kotkassa ei ole sattunut putoamisia.

”Nyt kävi Saimaalla loppuvuodesta inhottava tilanne, että mies oli tikkailla ja ne katkesivat ja mies putosi veneen kannelle.”

Arman pääsee itsekin kokeilemaan, miltä siirtyminen kahden liikkuvan aluksen välillä tuntuu.

Siirtyminen tapahtuu sen jälkeen, kun Lukkari on luotsannut ison aluksen turvallisesti satamasta pois ja laiva voi jatkaa oman miehistön turvin matkaansa. Sitä ennen Armanin ja luotsin on poistuttava kyydistä.

Kannelta näkyy, miten luotsivene odottaa pienen matkan päässä.

”Heti kun tää menee ohi, se hyökkää tähän kupeelle”, Lukkari sanoo.

Jännitys tiivistyy, kun alukset ajavat vierekkäin.

”Tonne kun putois, niin voi helvetti!” Arman sanoo laivojen väliin jäävää jäämassaa katsoessaan.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #luotsi

Tältä näyttää Helsingin vankilan nuoriso-osastolla – tarkka aikataulu rytmittää kaikkea tekemistä

Helsingin vankilan nuoriso-osastolla jonotetaan aamuseitsemältä ulos. Sellien ovet ovat juuri auenneet ja vangit pääsevät tupakalle – ensimmäisen kerran yli 12 tuntiin.

Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa tutustutaan Helsingin vankilan nuoriso-osastoon, sen vankeihin ja työntekijöihin. Suomessa ei ole erillistä nuorisovankilaa, vaan Vantaalla, Keravalla ja
Helsingissä on omat nuoriso-osastot, joissa 15–24-vuotiaat vangit istuvat tuomionsa.

Helsingin vankilan nuoriso-osaston arki pyörii tarkoin aikataulutetun arjen ympärillä. Sellin ovet avataan seitsemältä, jonka jälkeen nuoret voivat mennä esimerkiksi tupakalle. Aamiaisen ja lounaan välissä on erilaista toimintaa mm. kuntosalia, kirjastoa ja ohjattua ryhmätoimintaa.

Sellien ovet sulkeutuvat päivästä riippuen neljän ja kuuden välillä.

”Meidän nuoret ovat moniongelmaisia. On koulut kesken, päihdeongelmaa, perheongelmaa, huostaanottoja”, vartija Petri Mecklin sanoo.

Ero nuorten ja vanhempien välillä on selkeä.

”Nuorilla on elämänkokemusta sen verran vähän, että ne eivät osaa hahmotta asioita samalla tavalla kuin aikuisempi vanki, joka on ne kivet jo kompuroinut. Nuorilla vangeilla näkyy monesti, että motivaatio on vielä heikko!” vankilan erityisohjaaja Stina Nieminen sanoo.

Arman Alizad tapaa osastolla nuoren vangin, joka on pääsemässä ehdonalaiseen vankeuteen muutaman päivän päästä. Hänet oli tuomittu vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi törkeästä ryöstöstä, törkeästä kuolemantuottamuksesta, vapaudenriistosta ja kotirauhan rikkomisesta.

Pienestä sellistä löytyy verholla eristetty vessanpönttö, työpöytä, televisio, punkka ja kahvinkeitin. Kaltereilla eristetyn ikkunan eteen on vedetty siniset verhot.

”Katotko ikkunasta ulos?” Arman kysyy.

”Päivittäin tulee katottua. Iltaisin penkin päällä seisoo ja katsoo ulos”, vanki vastaa.

Tuomittu kertoo Armanille olleensa vankilassa ensimmäisen kerran yläasteen jälkeen.

”Oon varmaan ollut ekan kerran Vantaan vankilassa… Olinko mä 16? Niitä oli kaikenlaisia varkauksia vino pino.”

”Osaatko sanoa, että mitkä asiat ovat johtaneet siihen, että olet ekan kerran varastanut?” Arman kysyy.

”Varmaan päihteet ja väärä seura.”

Vanki kokee, että isoin asia hänelle itselleen on ollut kuolemantuottamus.

”Olin humalapäissäni kaverin isän kanssa ajelemassa autolla. En tiedä, olinko sammunut rattiin, kun en ite muista siitä pahemmin mitään, mutta oli ajanut ulos se auto ja… Kuoli sairaalassa”, hän sanoo hiljaa Armanille.

Ystävä on antanut anteeksi, mutta tapahtunut kaihertaa vankia yhä.

”Se on sellainen asia, mitä kadun yli kaiken.”

Nuoren sanat ovat tuttuja erityisohjaaja Stina Niemiselle.

”En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että ei kaduta tai harmittaisi – etteikö sitten kuitenkaan olisi voinut valita toista vaihtoehtoa.”

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #nuorisovankila

Tiesitkö? Sinunkin autossasi on vangin tekemät rekisterikilvet

Suurella todennäköisyydellä sinunkin autossasi on vangin tekemät rekisterikilvet.

Kilpiä on syntynyt Helsingin vankilassa jo vuodesta 1927. Joka vuosi tuomittujen käsien kautta kulkee noin 500 000 kilpeä. Suomen lisäksi vangit tekevät rekisterikilpiä Amerikassa, Australiassa sekä Islannissa.

Arman Pohjantähden alla vierailee maanantaina Helsingin vankilan nuoriso-osastolla. Arman tutustuu tuomittuihin nuoriin sekä heidän päivittäiseen elämäänsä vankilassa.

Osa vangeista kokee rekisterikilpien tekemisen ylimääräisenä rangaistuksen. Toiset kaipaavat tekemistä.

”Tarkoitus ei ole tehdä meille tänne hyviä työmiehiä, vaan antaa siviilielämään edes jonkinlaista makua siitä, minkälaista se työn tekeminen saattaisi olla. Herätään aamulla töihin, otetaan vastaan tehtäviä ja suoritetaan annetut ohjeet hyvälaatuisesti”, Työnjohtaja Timo Joki-Suikko sanoo Armanille.

Joki-Suikko kertoo kaikkien Suomen kilpien tulevan vankilasta – myös nimikoitujen!

”Vangille riittää, että hän tekee viikossa tällaisen laatikon, hän saa siinä tapauksessa maksimiansion, mitä tästä työstä on saatavilla”, hän kertoo vankien työnjälkeä esitellessään.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #nuorisovankila

Rokotusvastaisuus ja vanhempien uskomukset näkyvät lastensairaalan arjessa: ”Kallis hinta”

Sairaanhoitajana Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Maria Lallukka näkee läheltä sen, mitä rokotusvastaisuudesta voi seurata.

”En voi ketään tuomita siitä, se ei ole mun tehtävä. Jokainen tekee itse sen päätöksen, haluaako rokottaa lapsensa. Mutta vakavia tauteja tulee ja ne lähtee leviämään, jos ei rokoteta lapsia”, Lallukka muistuttaa Arman Pohjantähden alla -jaksossa, jossa tutustutaan Uuteen lastensairaalaan.

Armania kiinnostaa, heräävätkö vanhemmat myöhemmin siihen, että rokottamalla sairastuminen olisi voitu välttää.

”Toivottavasti! Se on kallis hinta siitä, että lapsi tulee tosi kipeeksi”, Lallukka sanoo.

Lallukka arvioi, että esimerkiksi hinkuyskätapausten määrä olisi rokotusvastaisuuden myötä lisääntynyt.

Myös sairaalan erikoislääkäri Sarimari Tupola on huomannut erilaisten uskomusten vaikuttavan vanhempien päätöksiin.

”Mistä johtuu, että vanhemmat ottavat vastaan tietoa, mikä ei ole tieteellisesti pätevää?” Arman kysyy.

”Tietoa on paljon tarjolla. Tavallisen ihmisen on vaikea seuloa, mihin uskoa ja mihin ei. Sen vuoksi meillä ammattilaisilla on iso vastuu tiedon jakamisessa”, Tupola vastaa.

Toistaiseksi ongelma ei ole suuri, vaikka sen vaikutuksia on jo nähtävillä.

”Arkityössä se on aika pieni ongelma, mutta tuntuu siltä, että enemmän ja enemmän käytetään aikaa tämän tyyppisiin neuvotteluihin”, Tupola arvioi.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #uusilastensairaala

Lapsen menettäminen koskettaa syvästi myös sairaalan henkilökuntaa: ”Miksi tällaista voi tapahtua?”

Mervi Taskinen työskentelee osaston ylilääkärinä Helsingin Uudessa lastensairaalassa. Samassa talossa sairaalapastorina potilaita ja heidän perheitään tukee Johanna Tammelin. Molemmat näkevät työssään iloa, toivoa ja toipumista sekä pohjatonta surua ja luopumista.

Taskinen ja Tammelin kertovat Uuteen lastensairaalaan tutustuvassa Arman Pohjantähden alla -jaksossa, miten he kohtaavat surun työssään.

Potilaat, joille ei ole enää mitään tehtävissä, kulkevat jollain tavalla mukana arjessa.

”Mä huomaan, että mulle tulee nimiä mieleen vuosien varrelta, että mimmoisia ne olivat ne tilanteet, kun me keskusteltiin. Mitä hän sanoi ja mitä minä sanoin. Eivät ne välttämättä häviä, mutta eivät ne ole painona – omaa työhistoriaa kuitenkin”, Taskinen kuvailee.

Surullisimmissa tapauksissa Mervi Taskinen joutuu kertomaan pienelle potilaalle sekä hänen läheisilleen, ettei mitään ole tehtävissä.

”Mä ajattelen sillä tavalla, että lapsella pitää saada olla oikeus sanoa jäähyväiset niille ihmisille, kenelle haluaa sanoa. Jos sitä mahdollisuutta ei pysty antamaan, mun on vaikea olla, etten konkretisoisi sitä rajallisuutta”, Taskinen kertoo Armanille.

Vaikeina aikoina perheet voivat keskustella sairaalapastorin kanssa ja hiljentyä sairaalan kappelissa. Kappeli on paikka, missä vanhemmat voivat hyvästellä lapsensa.

”Lapsen kuollessa lapsi tuodaan kappeliin, missä vanhempien on mahdollista hyvästellä lapsensa ja tulla katsomaan kuoleman jälkeen lastansa. Sitten kun tulee aika, että hänet täytyy noutaa, hänet noudetaan täältä. Siinä yhteydessä on mahdollista pyytää tueksi pappi tai muu henkilö. Tilanteessa voidaan järjestää myös rukoushetki heidän toivoessaan tai hautaan siunaaminen”, sairaalapastori Tammelin kertoo Armanille.

”Kunnioitan jokaisen vakaumusta, ketä kohtaan. Olen läsnä tilanteessa ja kuulostelen, mitä he siinä kohtaan toivovat. Pyrin toimimaan niin, että vanhemmat pystyvät selviämään pienin askelin eteenpäin ja olen tukena surutyössä niin pitkään kuin on tarvis”, Tammelin kertoo työstään.

Kuoleman edessä myös sairaalapastori on suurten kysymysten äärellä.

”Lapsen kuolema koskettaa syvästi. Se on sellainen, ettei siihen koskaan totu itsekään, eikä siihen kuulu mielestäni tottua. Se koettelee uskoa. Itsekin kysyn Jumalalta, että miksi – kun en itsekään ymmärrä, että miksi. Miksi tällaista voi tapahtua?”

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #uusilastensairaala