Arman Pohjantähden alla

Seuraavat tv-esitykset

ma 16.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ma 16.12. 23.05 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 23.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 18.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 3 - Kehitysvammaistyö: oikeus onneen
Kausi 4. Jakso 3/12. Kehitysvammaistyö: oikeus onneen. Arman saa ensikosketuksen kehitysvammaistyöhön ja oppii kommunikoimaan ihmisille, joita yhteiskunta on aina ymmärtänyt väärin. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')

Arman Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla antaa läpileikkauksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja tekee näkyväksi ne ammatit sekä ihmiset, joita pidämme itsestäänselvyytenä ja joiden olemassaoloa emme edes ajattele. Niitä jotka turvaavat maatamme, saattavat rakkaamme hautaan, ruokkivat lapsemme ja hoitavat vanhuksiamme, mutta joiden palkoista säästetään ja uupumuksesta joudutaan lukemaan lehdissä. Sarja näyttääkin peittelemättä sen, millaista on tehdä raskasta ja vaarallista, mutta muille näkymätöntä työtä päivästä toiseen saamatta juurikaan kiitosta. #pohjantähdenalla

Seuraavat tv-esitykset

ma 16.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ma 16.12. 23.05 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 23.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 18.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 3 - Kehitysvammaistyö: oikeus onneen
Kausi 4. Jakso 3/12. Kehitysvammaistyö: oikeus onneen. Arman saa ensikosketuksen kehitysvammaistyöhön ja oppii kommunikoimaan ihmisille, joita yhteiskunta on aina ymmärtänyt väärin. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
1 uusi julkaisu

Työvoimapula kurittaa taloudellisessa nousussa olevaa elinkeinoa – vuoteen 2021 mennessä tarvitaan 50 000 osaajaa: ”Alalla viihdytään, kun se vaan löydetään!”

Arman Pohjantähden alla vierailee illan jaksossa Kotkassa HNR-konepajalla levyseppähitsaaja Markku Aittolan oppipoikana. Arman Alizadin missiona on selvittää muun muassa, mitä konepajalla tehdään, miksi nuoret eivät hakeudu alalle ja kuinka suuri merkitys metallialalla on Suomen talouteen.

Nuorempaa työvoimaa kaivataan kipeästi, sillä viennin ja kotimaisen kysynnän ansiosta metalliteollisuuden tuotanto on viime vuosina kasvanut muuta teollisuustuotantoa nopeammin. Suomessa kone- ja metalliteollisuuden liikevaihto on 28 miljardin euron luokkaa ja konepajassa työskentelevien keski-ikä 55 vuotta. Samaan aikaan, kun suomalainen metalliteollisuus on nousussa, on metallialan opiskelijoiden määrä laskussa. Metallialan yritykset eri puolilla Suomea kamppailevat vuosia jatkuneesta työvoimapulasta.

”Se on suurin ongelma ja monella yrityksellä kasvun este. Töitä olisi enemmän, jos saataisiin ammattitaitoista työvoimaa”, HNR-konepajan toimitusjohtaja Joni Rinne sanoo.

Kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, yrityksistä lähtee paljon hiljaista tietoa. Kone- ja teknologiateollisuuteen tarvitaan arvioiden mukaan noin 50 000 ammattitaitoista osaajaa vuoteen 2021 mennessä.

Rinteellä on tiukka analyysi työvoimakadosta.

”Suurin on mielikuva, että mitä on metalliala, mitä on hitsausala, mitä on koneistusala. Kuvitellaan, että se on pimeessä luolassa ja hirveessä savussa hitsaamista, ja saat sieltä kaikki mahdolliset keuhkosyövät jo kolmikymppisenä, ja kuolet pois – se ei oo enää ollenkaan sitä. Nyt on erittäin hyvät suojaukset ja työntekijöiden terveydentilaa seulotaan tarkkaan. Se saattaakin aiheuttaa sen, että tää onkin kiva juttu, tonne kannattaa mennä ja hakeutua. Nekin, jotka tulee meille harjoitteluun, jää tosi pitkäksi aikaa töihin – yleensä eläkeikään saakka. Kyllä täällä sitten viihdytään, kun tää ala vaan löydetään!”

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #levyseppähitsaaja

Tällaista on BB-voittaja Andten arki: Elää Suomen syrjäisimmällä kylällä, tapasi vaimonsa Tinderissä

Arman Pohjantähden alla päätösjaksossa Arman Alizad matkustaa Suomen syrjäisimpään kylään Raittijärvelle tutustumaan porosaamelaisten arkeen. Oppaana hänellä toimii vuoden 2014 Big Brother -voittaja Andte Gaup-Juuso.

”Täällä kylässä on noin kymmenkunta taloa, täällä asuu korkeintaan noin 40 ihmistä. Tän on aikoinaan perustanut Juuso-perheen esi-isä Aslak Juuso. Kylään ei tuu teitä, kesällä tänne pääsee mönkijällä ja talvella moottorikelkalla. Tää on Suomen syrjäisin kylä ja täällä asuu pääosin porosaamelaisia. Lähin kauppa on 45 kilometrin päässä”, Arman esittelee seutua.

Raittijärveltä Arman ja Andte lähtevät moottorikelkoilla vielä syvemmälle tunturiin. Välietappi on Andten veljen vielä keskeneräinen mökki, joka kohoaa keskellä karua Lapin luontoa.

”Onko tää työ ikinä yksinäistä?” Arman kysyy Andtelta.

”Kyllä se on joillekin.”

27-vuotias Andte kertoo, että hänellä on nykyään vaimo sekä lapsi. Häntä naurattaa, kun Arman kysyy, missä pariskunta tapasi.

”No Tinderissä. Seuraavana päivänä kävinki jo kylässä”, mies myhäilee.

”Mitkä on sellaisia piirteitä, mitä miehet arvostaa saamelaisessa kulttuurissa naisessa?” Arman kysyy.

”Se on ihan sama, missä kulttuurissa, niin kyllä luonne on tärkeä. Joka ihmisessä on se luonne”, Andte sanoo.

Arman Pohjantähden alla -kauden päätösjakso nähdään Nelosella ja Ruudussa kello 20. #pohjantähdenalla #porosaamelaiset

Ulkomailta Suomeen tuotavien koirien tilanne huolestuttaa kunnaneläinlääkäriä: ”Ei ymmärretä ottaa selvää…”

Arman Pohjantähden alla illan jaksossa Arman Alizad vierailee Siilinjärvellä tutustuen kunnaneläinlääkäri Martta Haukipuron työhön.

Jaksossa käy nopeasti ilmi, miten laaja kunnaneläinlääkärin työ on. Eläinten hoitamisen lisäksi he huolehtivat muun muassa elintarvikevalvonnasta ja -hygieniasta, tarttuvien eläintautien vastustamisesta sekä eläinsuojelusta.

”Jos vaikka epäiltäisiin, että rabies olisi tullut Suomeen, niin eläinlääkärihän sen ensimmäisenä huomaa. Mähän näen sen koko kuvion, niin kuin tuotantoeläimestä pelolta pöytään, ja ymmärrän sen ja merkityksen.”, Martta selittää Armanille.

Suomessa ei ole rabiesta, mutta rajan takana Venäjältä sitä löytyy.

”Esimerkiksi laittomat tuonnit ovat tosi iso ongelma, kun ihmiset hyvää hyvyyttään pelastaa Espanjasta, Romaniasta, Venäjältä koiria, niitä tuo tänne sitten enempi vähempi laittomasti. Nythän oli just se case, että Venäjältä tuotiin periaatteessa ihan laillisesti rokotettuja koiria, jotka sitten sairastukin. Sitten huomattiin, ettei niillä ole mitään vasta-aineita. Mitä lie vettä saaneet rokotteessa”, Martta kertoo.

Koiria myös salakuljetetaan.

”Voi olla bisnestä jonkin verran, mutta ihmiset tuo koiria ihan, että minä pelastan tämän raukan täältä. Sitten ei haluta ottaa selvää tai ei ymmärretä ottaa selvää tai oikeasti tiedetään, että pitäis olla kaikki tämmöiset ja tämmöiset, mutta ei välitetä – jos olen viikon lomamatkalla jossain, niin ei mulla ole aikaa odottaa kolmea viikkoa jotain rabiesrokotteen karenssiaikaa”, Martta kertoo huolta herättävästä tilanteesta.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #eläinlääkäri

4 työntekijää tekee 1000 ihmisen ruuat – miltä hektinen työvuoro koulun keittiössä näyttää?

Suomessa on tarjottu ilmaista kouluruokaa 71 vuotta, ja nykyisin sitä nauttii noin 900 000 koululaista päivittäin. Yksistään Espoon Kilonpuiston koulussa ruokailee noin 700 henkilöä ja sen lisäksi keittiössä tehdään muihin kouluihin vietäväksi noin 300 annosta.

Yksi neljästä koulun keittäjästä on suurtalouskokki Sari Koskinen, jonka työhön Arman Alizad tutustuu illan Pohjantähden alla -jaksossa. Viikon ajan Koskisen oppipoikana hommia paiskiva
Arman huomaa pian, että työ on paljon raskaampaa, mitä hän on kuvittelut.

”Jos jollain on ollut ikinä sellainen mielikuva, että suurtalouskokin duuni on jotenkin kevyttä, niin tänne vaan testaamaan. Tää on täysin tauotonta ja itse asiassa aika raskasta. Kannetaan, nostetaan, siirretään, koko ajan liikutaan. Lajitellaan, laitetaan, leikataan, pestään. Musta tuntuu, ettei mulla ole sekuntiakaan taukoa, muuta kuin aamiainen. Muuten tauotta vaan mennään ja mennään!”

Koskisen hektinen työpäivä alkaa aamukuudelta.

”Aamulla tehdään ruokaa, että ensimmäiset lähtee yhdeksältä kahteen pisteeseen. Meillä alkaa tässä vartin yli 10 ruoka ja lounas kestää puoli yhteen. Sit siinä on tiskaamista, salin laittoa, keittiön siivousta, patojen pesua, seuraavan päivän esivalmistelua ja loppusiivoukset”, Koskinen listaa.

Haastavinta on armoton aikataulu.

”Koko ajan katot kelloa.”

Arman puhaltaa pitkään jo ennen lounastaukoa. Työvuorosta on kulunut vasta puolet.

”Onko rankkaa?” Koskinen virnistää.

”Ei oo sekuntiakaan, ettei tapahdu mitään”, Arman huokaa.

Kiireen ja fyysisyyden lisäksi työ on tarkkaa. Ruuan laatua seurataan päivittäin. Myös ruokamäärät ovat hurjia. Arman lajittelee kalapihvejä oman painonsa, 80 kilon verran.

”En oo koskaan tehnyt tuollaista määrää ruokaa. Himassa, kun laittaa jonkun teelusikallisen jotain niin nyt on silleen, että 2,5 kiloa suolaa. Me tehdään 1000 ihmisille ruokaa!” Arman ihmettelee.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #suurtalouskokki

Onko tässä Suomen vaarallisin työmatka? ”Tonne ku putois, niin voi helvetti!”

Arman Pohjantähden alla illan jakso vie katsojat seuramaan harvinaista ammattia, luotsin työtä.

Työvuoronsa aikana luotsi kiipeää liikkuvasta veneestä liikkuvaan laivaan ja poistuu laivasta samalla tavalla, laskeutumalla laivan kupeeseen ajavaan veneeseen. Monien silmissä siirtyminen näyttää stunt-kohtaukselta, mutta Hannu Lukkarille se on tavallinen työmatka.

”Koko ajan pitää muistaa, että laiva liikkuu ja vene liikkuu ja siinä on vettä tai jäätä, niin se putoamisvaara on ilmeinen. Sen takia meillä on ehdoton vaatimus, että paukkuliivit ovat aina päällä.
Mennään laivaan tai tullaan laivasta”, luotsivanhin Hannu Lukkari avaa työturvallisuutta Arman Alizadille.

Toisin oli ennen.

”25 vuotta sitten paukkuliivejä ei käytännössä ollut. Oli kelluntatakkeja, kyllä työturvallisuus silloinkin huomioitiin, mutta siihen on tullut selkeä parannus tässä vuosien saatossa.”

Kun luotsi siirtyy laivaan tai laivasta pois luotsiveneen kautta, jokainen liike on hallittu. Hätiköidä ei saa eikä voi.

”Astun hallitusti siihen luotsitikkaille. Hyppääminen on aina… Joskus sen on joutunut tekemään, ja se ei ole kiva tunne, että hyppäät ja toivot, että saat kiinni.”

”Mitä jos väliin putoaa?” Arman kysyy.

”Toivottavasti paukkuliivit laukeavat mahdollisimman nopeasti. Sitten vene pyörähtää ympäri, ja siellä on pelastuskalusto veneessä ja miehet ovat harjoitelleet sitä. Sen takia luotsiveneessä on aina kaksi miestä, turvamies ja kuski.”

Lukkari on työskennellyt luotsina pian 25 vuotta. Hänen aikanaan Kotkassa ei ole sattunut putoamisia.

”Nyt kävi Saimaalla loppuvuodesta inhottava tilanne, että mies oli tikkailla ja ne katkesivat ja mies putosi veneen kannelle.”

Arman pääsee itsekin kokeilemaan, miltä siirtyminen kahden liikkuvan aluksen välillä tuntuu.

Siirtyminen tapahtuu sen jälkeen, kun Lukkari on luotsannut ison aluksen turvallisesti satamasta pois ja laiva voi jatkaa oman miehistön turvin matkaansa. Sitä ennen Armanin ja luotsin on poistuttava kyydistä.

Kannelta näkyy, miten luotsivene odottaa pienen matkan päässä.

”Heti kun tää menee ohi, se hyökkää tähän kupeelle”, Lukkari sanoo.

Jännitys tiivistyy, kun alukset ajavat vierekkäin.

”Tonne kun putois, niin voi helvetti!” Arman sanoo laivojen väliin jäävää jäämassaa katsoessaan.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #luotsi

Tältä näyttää Helsingin vankilan nuoriso-osastolla – tarkka aikataulu rytmittää kaikkea tekemistä

Helsingin vankilan nuoriso-osastolla jonotetaan aamuseitsemältä ulos. Sellien ovet ovat juuri auenneet ja vangit pääsevät tupakalle – ensimmäisen kerran yli 12 tuntiin.

Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa tutustutaan Helsingin vankilan nuoriso-osastoon, sen vankeihin ja työntekijöihin. Suomessa ei ole erillistä nuorisovankilaa, vaan Vantaalla, Keravalla ja
Helsingissä on omat nuoriso-osastot, joissa 15–24-vuotiaat vangit istuvat tuomionsa.

Helsingin vankilan nuoriso-osaston arki pyörii tarkoin aikataulutetun arjen ympärillä. Sellin ovet avataan seitsemältä, jonka jälkeen nuoret voivat mennä esimerkiksi tupakalle. Aamiaisen ja lounaan välissä on erilaista toimintaa mm. kuntosalia, kirjastoa ja ohjattua ryhmätoimintaa.

Sellien ovet sulkeutuvat päivästä riippuen neljän ja kuuden välillä.

”Meidän nuoret ovat moniongelmaisia. On koulut kesken, päihdeongelmaa, perheongelmaa, huostaanottoja”, vartija Petri Mecklin sanoo.

Ero nuorten ja vanhempien välillä on selkeä.

”Nuorilla on elämänkokemusta sen verran vähän, että ne eivät osaa hahmotta asioita samalla tavalla kuin aikuisempi vanki, joka on ne kivet jo kompuroinut. Nuorilla vangeilla näkyy monesti, että motivaatio on vielä heikko!” vankilan erityisohjaaja Stina Nieminen sanoo.

Arman Alizad tapaa osastolla nuoren vangin, joka on pääsemässä ehdonalaiseen vankeuteen muutaman päivän päästä. Hänet oli tuomittu vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi törkeästä ryöstöstä, törkeästä kuolemantuottamuksesta, vapaudenriistosta ja kotirauhan rikkomisesta.

Pienestä sellistä löytyy verholla eristetty vessanpönttö, työpöytä, televisio, punkka ja kahvinkeitin. Kaltereilla eristetyn ikkunan eteen on vedetty siniset verhot.

”Katotko ikkunasta ulos?” Arman kysyy.

”Päivittäin tulee katottua. Iltaisin penkin päällä seisoo ja katsoo ulos”, vanki vastaa.

Tuomittu kertoo Armanille olleensa vankilassa ensimmäisen kerran yläasteen jälkeen.

”Oon varmaan ollut ekan kerran Vantaan vankilassa… Olinko mä 16? Niitä oli kaikenlaisia varkauksia vino pino.”

”Osaatko sanoa, että mitkä asiat ovat johtaneet siihen, että olet ekan kerran varastanut?” Arman kysyy.

”Varmaan päihteet ja väärä seura.”

Vanki kokee, että isoin asia hänelle itselleen on ollut kuolemantuottamus.

”Olin humalapäissäni kaverin isän kanssa ajelemassa autolla. En tiedä, olinko sammunut rattiin, kun en ite muista siitä pahemmin mitään, mutta oli ajanut ulos se auto ja… Kuoli sairaalassa”, hän sanoo hiljaa Armanille.

Ystävä on antanut anteeksi, mutta tapahtunut kaihertaa vankia yhä.

”Se on sellainen asia, mitä kadun yli kaiken.”

Nuoren sanat ovat tuttuja erityisohjaaja Stina Niemiselle.

”En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että ei kaduta tai harmittaisi – etteikö sitten kuitenkaan olisi voinut valita toista vaihtoehtoa.”

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #nuorisovankila