Arman Pohjantähden alla

Seuraavat tv-esitykset

ma 16.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ma 16.12. 23.00 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 23.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 18.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 3 - Kehitysvammaistyö: oikeus onneen
Kausi 4. Jakso 3/12. Kehitysvammaistyö: oikeus onneen. Arman saa ensikosketuksen kehitysvammaistyöhön ja oppii kommunikoimaan ihmisille, joita yhteiskunta on aina ymmärtänyt väärin. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')

Arman Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla antaa läpileikkauksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja tekee näkyväksi ne ammatit sekä ihmiset, joita pidämme itsestäänselvyytenä ja joiden olemassaoloa emme edes ajattele. Niitä jotka turvaavat maatamme, saattavat rakkaamme hautaan, ruokkivat lapsemme ja hoitavat vanhuksiamme, mutta joiden palkoista säästetään ja uupumuksesta joudutaan lukemaan lehdissä. Sarja näyttääkin peittelemättä sen, millaista on tehdä raskasta ja vaarallista, mutta muille näkymätöntä työtä päivästä toiseen saamatta juurikaan kiitosta. #pohjantähdenalla

Seuraavat tv-esitykset

ma 16.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ma 16.12. 23.00 Kausi 4 - Jakso 1 - Kotihoito: yksinäinen vanhuus
Kausi 4. Jakso 1/12. Kotihoito: yksinäinen vanhuus. Kauden avausjaksossa Arman nähdään lähihoitajan työparina Helsinkiläisessä kotihoitoyksikössä, missä elämän hauraus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä. Millaista on joutua oman kotinsa vangiksi, ja odottaako meitä kaikkia sama kohtalo? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 17.12. 23.00 Kausi 4 - Jakso 2 - Rajavartiosto: Arman äärirajoilla
Kausi 4. Jakso 2/12. Rajavartiosto: Arman äärirajoilla. Jaksossa tutustutaan Rajavartioston toimintaan kun Arman pääsee vartiolaiva Turvan sekä lentolaivue Superpuman tehtäviin. Armania koetellaan niin henkisesti kuin fyysisesti pintapelastus- ja vinssausharjoituksessa. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 18.12. 19.00 Kausi 4 - Jakso 3 - Kehitysvammaistyö: oikeus onneen
Kausi 4. Jakso 3/12. Kehitysvammaistyö: oikeus onneen. Arman saa ensikosketuksen kehitysvammaistyöhön ja oppii kommunikoimaan ihmisille, joita yhteiskunta on aina ymmärtänyt väärin. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
3 uutta julkaisua

4 työntekijää tekee 1000 ihmisen ruuat – miltä hektinen työvuoro koulun keittiössä näyttää?

Suomessa on tarjottu ilmaista kouluruokaa 71 vuotta, ja nykyisin sitä nauttii noin 900 000 koululaista päivittäin. Yksistään Espoon Kilonpuiston koulussa ruokailee noin 700 henkilöä ja sen lisäksi keittiössä tehdään muihin kouluihin vietäväksi noin 300 annosta.

Yksi neljästä koulun keittäjästä on suurtalouskokki Sari Koskinen, jonka työhön Arman Alizad tutustuu illan Pohjantähden alla -jaksossa. Viikon ajan Koskisen oppipoikana hommia paiskiva
Arman huomaa pian, että työ on paljon raskaampaa, mitä hän on kuvittelut.

”Jos jollain on ollut ikinä sellainen mielikuva, että suurtalouskokin duuni on jotenkin kevyttä, niin tänne vaan testaamaan. Tää on täysin tauotonta ja itse asiassa aika raskasta. Kannetaan, nostetaan, siirretään, koko ajan liikutaan. Lajitellaan, laitetaan, leikataan, pestään. Musta tuntuu, ettei mulla ole sekuntiakaan taukoa, muuta kuin aamiainen. Muuten tauotta vaan mennään ja mennään!”

Koskisen hektinen työpäivä alkaa aamukuudelta.

”Aamulla tehdään ruokaa, että ensimmäiset lähtee yhdeksältä kahteen pisteeseen. Meillä alkaa tässä vartin yli 10 ruoka ja lounas kestää puoli yhteen. Sit siinä on tiskaamista, salin laittoa, keittiön siivousta, patojen pesua, seuraavan päivän esivalmistelua ja loppusiivoukset”, Koskinen listaa.

Haastavinta on armoton aikataulu.

”Koko ajan katot kelloa.”

Arman puhaltaa pitkään jo ennen lounastaukoa. Työvuorosta on kulunut vasta puolet.

”Onko rankkaa?” Koskinen virnistää.

”Ei oo sekuntiakaan, ettei tapahdu mitään”, Arman huokaa.

Kiireen ja fyysisyyden lisäksi työ on tarkkaa. Ruuan laatua seurataan päivittäin. Myös ruokamäärät ovat hurjia. Arman lajittelee kalapihvejä oman painonsa, 80 kilon verran.

”En oo koskaan tehnyt tuollaista määrää ruokaa. Himassa, kun laittaa jonkun teelusikallisen jotain niin nyt on silleen, että 2,5 kiloa suolaa. Me tehdään 1000 ihmisille ruokaa!” Arman ihmettelee.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #suurtalouskokki

Tiesitkö? Sinunkin autossasi on vangin tekemät rekisterikilvet

Suurella todennäköisyydellä sinunkin autossasi on vangin tekemät rekisterikilvet.

Kilpiä on syntynyt Helsingin vankilassa jo vuodesta 1927. Joka vuosi tuomittujen käsien kautta kulkee noin 500 000 kilpeä. Suomen lisäksi vangit tekevät rekisterikilpiä Amerikassa, Australiassa sekä Islannissa.

Arman Pohjantähden alla vierailee maanantaina Helsingin vankilan nuoriso-osastolla. Arman tutustuu tuomittuihin nuoriin sekä heidän päivittäiseen elämäänsä vankilassa.

Osa vangeista kokee rekisterikilpien tekemisen ylimääräisenä rangaistuksen. Toiset kaipaavat tekemistä.

”Tarkoitus ei ole tehdä meille tänne hyviä työmiehiä, vaan antaa siviilielämään edes jonkinlaista makua siitä, minkälaista se työn tekeminen saattaisi olla. Herätään aamulla töihin, otetaan vastaan tehtäviä ja suoritetaan annetut ohjeet hyvälaatuisesti”, Työnjohtaja Timo Joki-Suikko sanoo Armanille.

Joki-Suikko kertoo kaikkien Suomen kilpien tulevan vankilasta – myös nimikoitujen!

”Vangille riittää, että hän tekee viikossa tällaisen laatikon, hän saa siinä tapauksessa maksimiansion, mitä tästä työstä on saatavilla”, hän kertoo vankien työnjälkeä esitellessään.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #nuorisovankila

Rokotusvastaisuus ja vanhempien uskomukset näkyvät lastensairaalan arjessa: ”Kallis hinta”

Sairaanhoitajana Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Maria Lallukka näkee läheltä sen, mitä rokotusvastaisuudesta voi seurata.

”En voi ketään tuomita siitä, se ei ole mun tehtävä. Jokainen tekee itse sen päätöksen, haluaako rokottaa lapsensa. Mutta vakavia tauteja tulee ja ne lähtee leviämään, jos ei rokoteta lapsia”, Lallukka muistuttaa Arman Pohjantähden alla -jaksossa, jossa tutustutaan Uuteen lastensairaalaan.

Armania kiinnostaa, heräävätkö vanhemmat myöhemmin siihen, että rokottamalla sairastuminen olisi voitu välttää.

”Toivottavasti! Se on kallis hinta siitä, että lapsi tulee tosi kipeeksi”, Lallukka sanoo.

Lallukka arvioi, että esimerkiksi hinkuyskätapausten määrä olisi rokotusvastaisuuden myötä lisääntynyt.

Myös sairaalan erikoislääkäri Sarimari Tupola on huomannut erilaisten uskomusten vaikuttavan vanhempien päätöksiin.

”Mistä johtuu, että vanhemmat ottavat vastaan tietoa, mikä ei ole tieteellisesti pätevää?” Arman kysyy.

”Tietoa on paljon tarjolla. Tavallisen ihmisen on vaikea seuloa, mihin uskoa ja mihin ei. Sen vuoksi meillä ammattilaisilla on iso vastuu tiedon jakamisessa”, Tupola vastaa.

Toistaiseksi ongelma ei ole suuri, vaikka sen vaikutuksia on jo nähtävillä.

”Arkityössä se on aika pieni ongelma, mutta tuntuu siltä, että enemmän ja enemmän käytetään aikaa tämän tyyppisiin neuvotteluihin”, Tupola arvioi.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #uusilastensairaala

Lapsen menettäminen koskettaa syvästi myös sairaalan henkilökuntaa: ”Miksi tällaista voi tapahtua?”

Mervi Taskinen työskentelee osaston ylilääkärinä Helsingin Uudessa lastensairaalassa. Samassa talossa sairaalapastorina potilaita ja heidän perheitään tukee Johanna Tammelin. Molemmat näkevät työssään iloa, toivoa ja toipumista sekä pohjatonta surua ja luopumista.

Taskinen ja Tammelin kertovat Uuteen lastensairaalaan tutustuvassa Arman Pohjantähden alla -jaksossa, miten he kohtaavat surun työssään.

Potilaat, joille ei ole enää mitään tehtävissä, kulkevat jollain tavalla mukana arjessa.

”Mä huomaan, että mulle tulee nimiä mieleen vuosien varrelta, että mimmoisia ne olivat ne tilanteet, kun me keskusteltiin. Mitä hän sanoi ja mitä minä sanoin. Eivät ne välttämättä häviä, mutta eivät ne ole painona – omaa työhistoriaa kuitenkin”, Taskinen kuvailee.

Surullisimmissa tapauksissa Mervi Taskinen joutuu kertomaan pienelle potilaalle sekä hänen läheisilleen, ettei mitään ole tehtävissä.

”Mä ajattelen sillä tavalla, että lapsella pitää saada olla oikeus sanoa jäähyväiset niille ihmisille, kenelle haluaa sanoa. Jos sitä mahdollisuutta ei pysty antamaan, mun on vaikea olla, etten konkretisoisi sitä rajallisuutta”, Taskinen kertoo Armanille.

Vaikeina aikoina perheet voivat keskustella sairaalapastorin kanssa ja hiljentyä sairaalan kappelissa. Kappeli on paikka, missä vanhemmat voivat hyvästellä lapsensa.

”Lapsen kuollessa lapsi tuodaan kappeliin, missä vanhempien on mahdollista hyvästellä lapsensa ja tulla katsomaan kuoleman jälkeen lastansa. Sitten kun tulee aika, että hänet täytyy noutaa, hänet noudetaan täältä. Siinä yhteydessä on mahdollista pyytää tueksi pappi tai muu henkilö. Tilanteessa voidaan järjestää myös rukoushetki heidän toivoessaan tai hautaan siunaaminen”, sairaalapastori Tammelin kertoo Armanille.

”Kunnioitan jokaisen vakaumusta, ketä kohtaan. Olen läsnä tilanteessa ja kuulostelen, mitä he siinä kohtaan toivovat. Pyrin toimimaan niin, että vanhemmat pystyvät selviämään pienin askelin eteenpäin ja olen tukena surutyössä niin pitkään kuin on tarvis”, Tammelin kertoo työstään.

Kuoleman edessä myös sairaalapastori on suurten kysymysten äärellä.

”Lapsen kuolema koskettaa syvästi. Se on sellainen, ettei siihen koskaan totu itsekään, eikä siihen kuulu mielestäni tottua. Se koettelee uskoa. Itsekin kysyn Jumalalta, että miksi – kun en itsekään ymmärrä, että miksi. Miksi tällaista voi tapahtua?”

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #uusilastensairaala

Yrittäjä Heikki avautuu rajusti EU-säännöksistä: "Kohta ei voi käydä kusellakaan ilman, että joku kuvaa"

Porilainen Heikki Salokangas, 62, on ammattikalastaja suvussa, jossa meri on tuonut leivän pöytään jo 130 vuotta. Viime vuosina perinteikäs ammatti on muuttunut tiukentuneiden säännösten myötä – ja yrittäjän silmissä näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa byrokratia käy entistä tiukemmaksi.

”Byrokratia ja meidän valvonta on kasvanut. EU esittää, että meille tulisi videovalvonta. Sen mää vaan haluaisin nähdä, kuka niitä videoita kerkee kattelemaan!” Salokangas manaa Arman Pohjantähden alla -ohjelman ammattikalastusta käsittelevässä jaksossa.

Armania kiinnostaa, mitä EU valvoisi kalastajien veneisiin asettamilla kameroilla.

”Että mä toimin oikein tuolla merellä. Mulle tulisi jopa tuollaiseen pieneen alukseen videokamera, joka koko ajan kuvaisi, mitä teen, etten vaan vahingossa tee jotain väärin.”

”Musta se loukkaa jo aikalailla mun yksityisyyttä, kun on noin pienestä aluksesta kyse. En pääse edes laidan yli kuselle, ettei joku kattos kamerasta! Ihan kylmän rauhallisesti EU esittää tällaista valvontaa! Nyt me tehdään jo niin, että kun käyn lohirysillä, mun pitää ilmoittaa puolta tuntia ennen kuin olen rannassa, koska mä olen rannassa.”

”Kuinka paljon suomalaiset union virkamiehet joutuvat pyllistämään EU-komission edessä?” Arman kysyy.

”Meidän kulttuuriin kuuluu se, että jos pyydetään kympin arvoinen suoritus, niin meidän virkamiehet vaativat 12. Epäilen vähän, että Etelä-Euroopan maissa myös virkamiehet ovat, että kunhan ne säännökset ovat nyt sinnepäin ja näyttävät hyvältä. Me yrittäjät ollaan Suomessa lirissä, kun täällä on pilkunrakastelijoita maa täynnä!”

”Meidänkin suku on 130 vuotta tehnyt tätä hommaa, niin yhtäkkiä olen niin kuin rikollinen, jos lähden tekemään sitä, mitä on sata vuotta tehty. Ei se ole muuta kuin törkeetä! Ei kukaan voi enää lähteä tähän sillä mielellä, että tämä olisi vapaa ammatti, vaikka tämä periaatteessa onkin!” Salokangas kritisoi.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #ammattikalastaja

Johanna on hautausyrittäjä jo toisessa polvessa – kokemuksesta huolimatta yhteen asiaan ei koskaan totu: ”Meidän lapset eivät sa

Arman Alizad tutustuu illan Pohjantähden alla -jaksossa hautausyrittäjän työhön. Suomessa on noin 500 hautaustoimistoa, joiden toiminnasta useimmat eivät tiedä mitään ennen kuin lähipiirissä sattuu kuolemantapaus.

Johanna ja Juha Muurimäki ovat pitkän linjan hautaustoimistoyrittäjiä. Pariskunta pyörittää Itä-Helsingin hautauspalvelua ja Espoon hautaustoimistoa.

Miten työskentely kuoleman lähellä vaikuttaa omaan arkeen?

”Yksi tärkein asia on se, että teemme miehen kanssa yhdessä tätä työtä. Siskoni ja äitini ovat myös tehneet tätä työtä, mulla on paljon ihmisiä, keiden kanssa puhua. Meillä on myös aika laaja kollegallinen ystäväverkosto”, Johanna kertoo.

Vuosien kokemuksesta huolimatta työssä kohdatut kuolemantapaukset jättävät jälkensä myös hautausurakoitsijaan.

”Moni kollega sanoo, että ei ne asiat jää mieleen, mutta luulen, että kyllä ne siellä taustalla kulkevat. Tietynlainen perusturvallisuus mulla on haavoittunut. Se tulee esiin sellaisissa tilanteissa, että meidän lapset eivät ole paljon lumilinnoissa saaneet leikkiä, kun ne voivat sortua”, Johanna miettii.

”Kyllä se omat jälkensä jättää, mutta ei mun mielestä pahassa. Tämä on tosi lähellä elämää, vaikka ollaankin kuoleman kanssa tekemisissä. Puhutaan aika isoista asioista monesti, se on hirveän tärkeää mulle, saan itselleni siitä henkistä pääomaa”, Johanna kertoo.

Johanna ja Juha puhuvat työstään myös lapsille.

”Luulen, että se työ on vaikuttanut heihinkin. Puhutaan isoista asioista, on puhuttu jo siitä saakka, kun he ovat olleet pieniä. Tietenkään lapsille ei pidä kaikkea raadollisuutta kertoa, mutta tuleehan se esille”, Johanna sanoo.

Hautausurakoitsijan mukaan lapset osaavat käsitellä hyvin vaikeitakin aiheita.

”Muistan yhden koskettavan tilanteen. Ystävältäni oli traagisesti kuollut läheinen, niin meidän poikamme katsoi minua vähän aikaa ja sanoi, että ihanaa, että hänellä on sellainen ystävä kuin sinä, äiti, koska sinä osaat suhtautua siihen asiaan ja lohduttaa häntä”, Johanna muistelee.

Arman pitää kuolemasta avoimesti puhumista tärkeänä ja tarpeellisena.

”Hienoa, että lapset ymmärtävät, sehän on älyttömän tärkeää. Lapset ja kaikki ihmiset ovat nykyään etääntyneitä kuolemasta ja ylipäätään jopa vanhenemisen prosessista”, Arman miettii.

”Heidän kanssaan voi puhua niin syvällisesti niistä asioista ja he tajuavat tämän elämän kaaren ehkä toisella tavoin”, Johanna pohtii.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #hautausyrittäjä