Arman Pohjantähden alla

Seuraavat tv-esitykset

ti 17.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 7 - Nuorisovankien erityisohjaaja: mitä tekisit toisin
Kausi 4. Jakso 7/12. Nuorisovankien erityisohjaaja: mitä tekisit toisin. Arman vierailee Helsingin vankilan nuoriso-osastolla ja tapaa nuoria, jotka ovat tehneet elämänsä varrella monta väärää valintaa ennen kuin ovat ymmärtäneet vapauden hinnan. Ansaitsevatko he toisen tilaisuuden, ja tukeeko vankila sekä yhteiskunta tätä tarpeeksi? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 18.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
ti 24.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 9 - Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita
Kausi 4. Jakso 9/12. Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita. Arman kokeilee suurtalouskokin työtä Espoolaisessa koulukeittiössä ja huomaa, että keittotaitojen lisäksi hommaan tarvitaan stressinsietokykyä. Millainen operaatio on valmistaa 700:lle hengelle ruokaa päivittäin, ja miten lapset suhtautuvat kouluruokaan nykyään? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (41')
ke 25.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 10 - Eläinlääkäri: kaikenkarvaiset potilaat
Kausi 4. Jakso 10/12. Eläinlääkäri: kaikenkarvaiset potilaat. Jaksossa seurataan kunnan eläinlääkärin monipuolista työtä niin praktiikalla, eläintilalla kuin ratsiassa. Arman etsii sisäistä eläinkuiskaajaansa, mutta löytääkin maailman valloituksesta haaveilevan hullun tiedemiehen. Ja kätyrin, jolle hän on allerginen. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 31.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 11 - Levyseppähitsaaja: ei savua ilman kipinää
Kausi 4. Jakso 11/12. Levyseppähitsaaja: ei savua ilman kipinää. Arman menee levyseppähitsaajan oppipojaksi Kotkalaiselle konepajalle, ja huomaa käsityötaustastaan olevan hyötyä hitsaushommissa. Jaksossa pohditaan ammatin tulevaisuutta ja sitä, miten nuoria saisi houkuteltua alalle ettei vuosikymmenien ammattitaito häviäisi. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')

Arman Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla antaa läpileikkauksen suomalaiseen yhteiskuntaan ja tekee näkyväksi ne ammatit sekä ihmiset, joita pidämme itsestäänselvyytenä ja joiden olemassaoloa emme edes ajattele. Niitä jotka turvaavat maatamme, saattavat rakkaamme hautaan, ruokkivat lapsemme ja hoitavat vanhuksiamme, mutta joiden palkoista säästetään ja uupumuksesta joudutaan lukemaan lehdissä. Sarja näyttääkin peittelemättä sen, millaista on tehdä raskasta ja vaarallista, mutta muille näkymätöntä työtä päivästä toiseen saamatta juurikaan kiitosta. #pohjantähdenalla

Seuraavat tv-esitykset

ti 17.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 7 - Nuorisovankien erityisohjaaja: mitä tekisit toisin
Kausi 4. Jakso 7/12. Nuorisovankien erityisohjaaja: mitä tekisit toisin. Arman vierailee Helsingin vankilan nuoriso-osastolla ja tapaa nuoria, jotka ovat tehneet elämänsä varrella monta väärää valintaa ennen kuin ovat ymmärtäneet vapauden hinnan. Ansaitsevatko he toisen tilaisuuden, ja tukeeko vankila sekä yhteiskunta tätä tarpeeksi? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 18.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 8 - Luotsit: merten jättiläiset
Kausi 4. Jakso 8/12. Luotsit: merten jättiläiset. Tässsä jaksossa seurataan luotsin työtä jäiseltä mereltä valtavien rahtilaivojen komentosillalle. Arman pääsee laskeutumaan liikkuvasta laivasta toiseen ja näkemään miten merten jättiläinen ohjataan turvallisesti satamaan. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
ti 24.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 9 - Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita
Kausi 4. Jakso 9/12. Suurtalouskokki: vauhtia ja vaaratilanteita. Arman kokeilee suurtalouskokin työtä Espoolaisessa koulukeittiössä ja huomaa, että keittotaitojen lisäksi hommaan tarvitaan stressinsietokykyä. Millainen operaatio on valmistaa 700:lle hengelle ruokaa päivittäin, ja miten lapset suhtautuvat kouluruokaan nykyään? Kotimainen dokumentaarinen sarja. (41')
ke 25.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 10 - Eläinlääkäri: kaikenkarvaiset potilaat
Kausi 4. Jakso 10/12. Eläinlääkäri: kaikenkarvaiset potilaat. Jaksossa seurataan kunnan eläinlääkärin monipuolista työtä niin praktiikalla, eläintilalla kuin ratsiassa. Arman etsii sisäistä eläinkuiskaajaansa, mutta löytääkin maailman valloituksesta haaveilevan hullun tiedemiehen. Ja kätyrin, jolle hän on allerginen. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ti 31.5. 01.00 Kausi 4 - Jakso 11 - Levyseppähitsaaja: ei savua ilman kipinää
Kausi 4. Jakso 11/12. Levyseppähitsaaja: ei savua ilman kipinää. Arman menee levyseppähitsaajan oppipojaksi Kotkalaiselle konepajalle, ja huomaa käsityötaustastaan olevan hyötyä hitsaushommissa. Jaksossa pohditaan ammatin tulevaisuutta ja sitä, miten nuoria saisi houkuteltua alalle ettei vuosikymmenien ammattitaito häviäisi. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
10 uutta julkaisua

4 työntekijää tekee 1000 ihmisen ruuat – miltä hektinen työvuoro koulun keittiössä näyttää?

Suomessa on tarjottu ilmaista kouluruokaa 71 vuotta, ja nykyisin sitä nauttii noin 900 000 koululaista päivittäin. Yksistään Espoon Kilonpuiston koulussa ruokailee noin 700 henkilöä ja sen lisäksi keittiössä tehdään muihin kouluihin vietäväksi noin 300 annosta.

Yksi neljästä koulun keittäjästä on suurtalouskokki Sari Koskinen, jonka työhön Arman Alizad tutustuu illan Pohjantähden alla -jaksossa. Viikon ajan Koskisen oppipoikana hommia paiskiva
Arman huomaa pian, että työ on paljon raskaampaa, mitä hän on kuvittelut.

”Jos jollain on ollut ikinä sellainen mielikuva, että suurtalouskokin duuni on jotenkin kevyttä, niin tänne vaan testaamaan. Tää on täysin tauotonta ja itse asiassa aika raskasta. Kannetaan, nostetaan, siirretään, koko ajan liikutaan. Lajitellaan, laitetaan, leikataan, pestään. Musta tuntuu, ettei mulla ole sekuntiakaan taukoa, muuta kuin aamiainen. Muuten tauotta vaan mennään ja mennään!”

Koskisen hektinen työpäivä alkaa aamukuudelta.

”Aamulla tehdään ruokaa, että ensimmäiset lähtee yhdeksältä kahteen pisteeseen. Meillä alkaa tässä vartin yli 10 ruoka ja lounas kestää puoli yhteen. Sit siinä on tiskaamista, salin laittoa, keittiön siivousta, patojen pesua, seuraavan päivän esivalmistelua ja loppusiivoukset”, Koskinen listaa.

Haastavinta on armoton aikataulu.

”Koko ajan katot kelloa.”

Arman puhaltaa pitkään jo ennen lounastaukoa. Työvuorosta on kulunut vasta puolet.

”Onko rankkaa?” Koskinen virnistää.

”Ei oo sekuntiakaan, ettei tapahdu mitään”, Arman huokaa.

Kiireen ja fyysisyyden lisäksi työ on tarkkaa. Ruuan laatua seurataan päivittäin. Myös ruokamäärät ovat hurjia. Arman lajittelee kalapihvejä oman painonsa, 80 kilon verran.

”En oo koskaan tehnyt tuollaista määrää ruokaa. Himassa, kun laittaa jonkun teelusikallisen jotain niin nyt on silleen, että 2,5 kiloa suolaa. Me tehdään 1000 ihmisille ruokaa!” Arman ihmettelee.

Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #suurtalouskokki

Selviätkö kriisissä ilman sähköä ja kännykkää? Nämä taidot tulisi osata, neuvoo reserviläinen ja luonnonsuojelija Jere Hietala

Arman Pohjantähden alla -ohjelman 5. kauden päätösjaksossa Arman Alizad tapaa palkitun valokuvaajan ja ja luonnonsuojelija Jere Hietalan. Vapaa-ajallaan Jere on aktiivinen reserviläinen, ja toiminta on opettanut miehelle paljon välttämättömiä selviytymiskeinoja kriisitilanteisiin.

Jere muistuttaa, että globaalien muutosten myötä suomalaisten idyllinen lintukoto voi särkyä yllättäen milloin tahansa. Tällaisissa tilanteissa moni saattaa olla pulassa.

”Reservi tarkoittaa vastuun ottamista yksittäisenä kansalaisena. Haluan pitää itseni toimintakykyisenä sellaisia tilanteita varten, missä koko kansakunta tarvitsee yksilöitä. Meidän maan sisäinen toimivuus ja tämän hetkinen tasapaino ei määritä meitä koskevia uhkakuvia”, Jere pohtii.

”Me kuitenkin eletään symbioosissa globaalin maailmantilanteen kanssa. Tämä lintukoto, mistä ihmiset puhuvat, sitä ei ole missään muualla kuin ajatuksen tasolla”, Jere toteaa.

Reserviläistoimintaan kuuluu ampumisen harjoittelua, ensihoitotaitoja, erätaitojen opettelua ja luonnossa liikkumista.

”Sellaisia perus selviytymistaitoja luonnossa ja urbaanilla alueella. Suomessa on todella aktiivinen reserviläistoiminta ja hyvä niin, koska mulle se merkkaa sellaista puolustamisen kulmakiveä”, Jere sanoo.

Jere kertoo Armanille, mitkä taidot jokaisen suomalaisen olisi hyvä osata poikkeustilanteita varten. Selviytymistaidoista voi olla hyötyä yllättävissä kriiseissä, onnettomuuksissa, metsään eksyessä tai muussa odottamattomassa tilanteessa.

”Tällä hetkellä on niin tottunut kaikkeen. Vettä tulee hanasta, kännykkä toimii, on sähköä ja mukavuudet, mitä meillä ympärillä on. Sitten jos nämä kaikki sammutettaisi nyt, niin mitkä ne taidot sun mielestä on, jotka olisi hyvä osata, jos ruskea materia niin sanotusti osuu tuulettimeen?” Arman kysyy.

Jere muistuttaa, että kriisitilanteessa on tärkeää pysyä rauhallisena, jotta pystyy toimimaan ja auttamaan itseään tai muita.

”Sanoisin, että tärkeimpänä on ihan ensimmäisenä suhtautuminen siihen muuttuneeseen tilanteeseen.”

Jere listaa lisäksi muutaman ydintaidon, jotka helpottavat selviytymistä poikkeustilanteissa.

”Että osaa tehdä itselleen majapaikan, tehdä tulen, saada vettä. Sitten kun on se ymmärrys siihen, että epämiellyttäviä asioita voi käydä, voi alkaa miettiä, miten mä toimisin kussakin tilanteessa”, Jere tiivistää.

Uudet Arman Pohjantähden alla -jaksot Ruudussa keskiviikkoisin 11.8. alkaen. #pohjantahdenalla

Arman Alizad perehtyy 5G:n uhkakuviin – sähkölle ja säteilylle yliherkkä Terhi muutti kaupungista mökille rasituksen vuoksi

Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa käsitellään 5G:tä ja sen mahdollisia haittoja. Suomessa on sähkö- ja säteilyherkiksi itsensä luokittelevia arviolta noin 2-3 prosenttia väestöstä. Sähköherkkien oireita ei pystytä nykyisen tieteellisen tiedon perusteella selittämään mikroaalloilla tai muulla sähkömagneettisella säteilyllä.

”Sähköherkkien kokemat oireet eivät kuitenkaan ole keksittyjä. Tutkimusten mukaan sähköherkkyys johtaa huomattavaan elämänlaadun huononemiseen”, Arman Alizad kertoo.

Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Japanissa sähkö- ja säteilyherkkyys tunnustetaan työkykyä alentavana vammana, johon voi hakea sosiaalietuuksia. Suomessa sähköyliherkkyys ei ole virallinen diagnoosi, eikä sillä saa sairaslomaa tai sosiaalietuuksia.

Filosofian tohtori ja tutkija Terhi Takanen on kärsinyt sähkö- ja säteily-yliherkkyydestä jo 20 vuotta. Hän on joutunut muuttamaan kaupungista mökille asumaan altistuakseen vähemmän mm. mobiilidataverkkojen säteilylle.
”Se rajoittaa aika paljon elämää. Joutuu huomioimaan kaikki nämä laiteasiat, ei pysty käyttämään esimerkiksi mobiilidataa itse eikä olemaan paikoissa, missä on ihmisillä kännykät mobiilidatalla”, Takanen kertoo.
Etäyhteydellä toteutettuun haastatteluun Takanen osallistuu kotoaan langallisella yhteydellä, joka Takasen mukaan helpottaa asioita.

”Millaisia oireita säteily aiheuttaa sinulle?” Arman kysyy.

”Tuntee koko ajan sellaista tietynlaista tykytystä tai stressiä ja se on aika voimakasta. Jos on parikin tuntia tällä tavalla tietokoneella, niin se on tosi iso rasitus. Voi joutua ottamaan kokonaisen päivän sen jälkeen, ettei ole laitteilla. Minun pitää palautua ja se on yllättävän hidasta”, Takanen kuvailee.

Rasitus on vaikuttanut myös työntekoon paljon, ja Takanen on joutunut vähentämään työtuntejaan sekä lisäämään taukoja.

Takanen kertoo, ettei ole käynyt lääkärissä pelkästään sähkö- ja säteily-yliherkkyyden takia aiheeseen liittyvien ennakkoasenteiden vuoksi.

”Olen voinut mainita tästä ja erilaisiahan ne ovat olleet lääkärien suhtautumiset. Jotkut eivät suhtaudu siihen millään tavalla vakavasti. Joskus on käynyt niinkin, että joku hoitaja on kirjoittanut Omakantaan aika ikävänkin kommentin, huutomerkkejä ja isoja kirjaimia, että potilas kuvittelee olevansa sähköherkkä! Se on ikävä tilanne, koska se vaikuttaa tietysti hoitoon jatkossa, miten suhun suhtaudutaan”, Takanen harmittelee.

Läheiset ovat suhtautuneet lähivuosina ymmärtäväisesti Takasen tilanteeseen. Etenkin korona-aika on vaatinut isoja konkreettisia muutoksia perheen arkeen.

”Mulla on mies ja 17-vuotias tytär. He eivät voi käyttää mobiilidataa kotona. Nyt korona-aikaan, kun olimmekin kaikki yhtä aikaa kotona, niin siitä tuli niin hankala terveystilanne, että me jouduttiin tekemään niin, että mies muutti tuonne piharakennukseen, jotta hän voi olla siellä koneensa kanssa ja tytär joutui muuttamaan omilleen”, Takanen kertoo.

”Lähti tulemaan niin iso rasitus, en pystynyt palautumaan, kun kolme tietokonetta saattoi olla samaan aikaan päällä. Pyritään välttämään sitä tilannetta, että joutuisin aivan erakoksi, mutta kyllä me ollaan siitäkin juteltu perheessä, että mitä jos menee tilanne niin pahaksi.”

”Miten suhtaudut itse siihen, että tiede ja tutkimukset eivät laajemmassa mittakaavassa tunnusta sähkö- tai säteilyherkkyyttä?” Arman kysyy.

”Se on turhauttava tilanne, koska itse olen tohtori, olen väitellyt ja arvostan paljon tutkimustietoa. Näen, että olisi kamalan tärkeää, että tehtäisiin enemmän tutkimusta, monenlaista tutkimusta ja pyrittäisiin varmistamaan, ettei tällaisilla asioilla ole laajemmin terveyshaittoja”, Takanen sanoo.

Uudet Arman Pohjantähden alla -jaksot Ruudussa keskiviikkoisin 11.8. alkaen. #pohjantahdenalla

Seinäjoen ja Ilmajoen ulkoilureitille on rakennettu mystisiä barrikaadeja 5 vuotta – esteitä tulee päivittäin: ”Kuin sotatanner"

Seinäjoen ja Ilmajoen välissä olevalla ulkoilualueella on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut kummallista vastarintaa ulkoilijoita vastaan. Liikkumista on hankaloitettu sitkeästi esteillä, joista näyttävin on jättimäinen kolmiosainen risu- ja halkomuuri.

”Tuossa on kaadettu puita, niistä on tehty aitoja. Muutama metri tännepäin, niin täällä on tällainen ainakin 20 metriä pitkä, kaksi metriä korkea ja leveä risuaita. Sen takana on vielä korkeampi ja leveämpi halkopino. Silmänkantamattomiin menee, tuon yli ei kyllä mennä”, Arman toteaa.

Myös poluille on raahattu oksia, juurakoita ja parruja. Uusia esteitä ilmestyy ulkoilijoiden pois raivaamien tilalle lähes päivittäin.

”Hitto mikä duuni noita on asetella pitkin tätä polkua! Pitää kyllä kytätä täällä aika tiiviisti, että saa päivittäin laitettua näin paljon esteitä tänne”, Arman ihmettelee.

”Se on vähän kuin sotatanner”, Seinäjoen kaupungin kunnossapitopäällikkö Jari Mäkelä kertoo.

Esteillä halutaan selkeästi vaikeuttaa jokamiehen oikeudella metsässä kulkevien liikkumista. Ilmajoen puolella reitin sulkemiseen on käytetty betonirakennelmia.

”Tässä on ollut ihan barrikaadit esteenä”, Ilmajoen kunnan liikunta- ja vapaa-aikakoordinaattori Tuomas Viitasaari kertoo.

Yksi luontopolkujen aktiivikäyttäjä Jaakko Mäki kertoo Armanille, mitä on kuullut oudon tilanteen mahdollisista taustoista.

”Puolisen vuosikymmentä sitten kuuleman mukaan kaupunki oli yhden maanomistajan maitten läpi kulkevaa hiihtopolkua leventänyt metrin verran molempiin suuntiin. Tämä tyyppi veti sitten herneen aika syvälle nenään ja rupesi vaatimaan kuulemani mukaan ihan mielettömiä korvauksia”, Mäki kertoo.

”Kaupunki ei suostunut maksamaan, niin hän sitten rupesi rakentelemaan kaikenlaisia esteitä. Nyt tämä on jatkunut viisi vuotta”, Mäki sanoo.

Aikoinaan maanomistajien kesken on tehty sanallinen sopimus, että maiden läpi saa kulkea moottorikelkan levyinen reitti.

”Kyllä tämä vähän leveämmältä näyttää. Kyllä mä ymmärrän maanomistajaa myös”, Arman miettii.

Esteet ovat aiheuttaneet päänsärkyä ja mahdollisia vaaratilanteita alueella ulkoileville pyöräilijöille, lenkkeilijöille ja koiran ulkoiluttajille.

”Sieltä löytyy polulta teroitettuja betoniraudan pätkiä, jotka oli lyöty pystyyn polulle. Sitähän minä olen ihmetellyt, että kun joku lapsi menee ja astuu sellaiseen, niin tekijällähän on koko kylän vihat niskassaan sitten”, Mäki päivittelee.

”Ymmärrän, että tätä tyyppiä hatuttaa, mutta onko se pakko kostaa satunnaisille ohikulkijoille?” Mäki kysyy.

Arman ei tavoittanut maanomistajaa haastateltavaksi.

”En saanut ketään kommentoimaan barrikaadeja, risuaitoja, poluille jätettyjä esteitä tai oikeastaan yhtään mitään muutakaan mistään aiheesta. Miten tällaista ratkaistaan? Ei oikeastaan mitenkään”, Arman ihmettelee.
”Jääräpäisyyttähä tämä on, eikä mitään muuta. Se on hyvin pohjalainen ominaisuus”, Mäki naurahtaa.

Uudet Arman Pohjantähden alla -jaksot Ruudussa keskiviikkoisin 11.8. alkaen. #pohjantahdenalla

Hjallis Harkimo avautuu Arman Alizadille kaunistelematta taksiuudistuksen epäkohdista: ”Siinä mentiin perse edellä puuhun”

Arman Alizad perehtyy Pohjantähden alla -ohjelmassa heinäkuussa 2018 voimaan astuneeseen uuteen liikennepalvelulakiin, joka muutti taksialan kertaheitolla. Uudistuksen jälkeen Suomi siirtyi tiukasti säännellystä ja rajoitetusta taksipalvelujärjestelmästä täysin vapaaseen markkinajärjestelmään, jossa kukaan ei rajoita taksiautojen ja kuljettajien määrää.

Uudistuksesta seurasi sekä asiakkaiden että alan harjoittajien keskuudessa valtavasti hämmennystä ja turhautumista. Uudistuksen aiheuttamat erimielisyydet johtivat kuskien kesken useisiin väkivaltaisuuksiin.

”Hinnat on epäselvät, isot firmat jyrää pienempiä, autoja on liikaa ja asiakkaista kirjaimellisesti tapellaan. Mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan”, Arman Alizad luonnehtii tilannetta.

Liikemies ja kansanedustaja Hjallis Harkimo kommentoi tilannetta Armanille suorasanaisesti.

”Siinä mentiin perse edellä puuhun. Nythän taksinkuljettajat lähtevät kaikki eri tasolta. Siellä on taksikuskeja, jotka eivät maksa sosiaaliturvamaksuja tai mitään, he hinnoittelevat itsensä eri lailla, sitten tulee kaiken maailman suhareita sinne. Heillä ei ole minkäännäköistä koulutusta, sitä ei vaadita. Se on ihan villi länsi tällä hetkellä”, Hjallis pöyristelee.

Hallitus on ottanut asian takaisin käsittelyyn ja tulossa on taksiuudistus.

”En tiedä, keitä he ovat kuunnelleet siinä, mutta toivon, että ministeri Harakka, joka vastaa tästä, on kuunnellut taksiautoilijoita ja on käynyt tämän homman läpi”, Hjallis toteaa.

”Uuden taksilain pitäisi tehdä niin, että kaikilla, jotka tekevät tätä toimintaa, on samat säännöt. Jos pitää olla vakuutukset, niin sitten pitää olla kaikilla. Koulutus, pitää olla kaikilla samat paperit ja joku hintajuttu, että kaikki näkevät, että se hinta on sama. Tuo on ihan perseestä tällä hetkellä”, Hjallis valittelee.

Kasvanut autojen ja kuskien määrä on aiheuttanut sen, etteivät taksikuskit enää aina pysty elättämään itseään ammatillaan. Iso osa asiakkaista valitsee tutumpia suurempien firmojen autoja pienyrittäjien taksien sijaan. Hjallis kommentoi ahdinkoa, jonka tilanne on aiheuttanut muun muassa maahanmuuttajataustaisille yrittäjille.

”Niiden ihmistenhän pitää elää sillä taksin ajamisella. Eihän se ole niin, että he käyvät siellä töissä ja sitten he nostavat kaiken maailman avustuksia ja muita, että selviävät hengissä. Et pysty astumaan tähän yhteiskuntaan sisään, jos et saa kunnon palkkaa. Siihen pitää tehdä kunnon säännöt ja homma pitää saada uudelleen kasaan”, Hjallis toteaa.

Arman pohtii, voidaanko puhua onnistuneesta uudistuksesta, jos kyytien hinnoittelu on epäselvää, asiakasturvallisuus ja palvelujen saatavuus ovat kärsineet ja huoli harmaan talouden riskeistä on kasvanut.
”Ruotsissa tämä sama tehtiin 90-luvun alussa ja koko homma meni niin käteen, että jälkipyykkiä pestään vielä tänäkin päivänä”, Arman kertoo.

”Niin kuin Hjalliskin totesi, kaiken pitäisi lähteä siitä, että taksia ajavien kuljettajien pitäisi pystyä elättämään itsensä ammattiaan harjoittamalla. Oliko siis mitään järkeä muuttaa jo valmiiksi toimiva systeemi?” Arman kysyy.

”Onneksi parannuksia ja päivityksiä ollaan tekemässä, mutta lakien korjaaminen on hidasta ja kallista ja sen maksaa veronmaksajat. Eli se menee sun ja mun taskusta, oli meillä taksimittari päällä tai ei”, Arman tiivistää.

Uudet Arman Pohjantähden alla -jaksot Ruudussa keskiviikkoisin 11.8. alkaen. #pohjantahdenalla

Koulussa tajuttomaksi pahoinpideltyä 11-vuotiasta vainotaan yhä – Arman: ”Puhutaan kiusaamisesta, vaikka on kyse väkivallasta”

Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa käsitellään syyskuussa 2020 Vantaan Kytöpuiston koulussa tapahtunutta pahoinpitelyä, jossa 11-vuotias lapsi loukkaantui vakavasti. Väkivallan teko myös videoitiin. Tapaus sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa, kun pahoinpidellyn lapsen isosisko Noora Nurmi julkaisi Facebookissa kirjoituksen tapahtuneesta.

Noora kertoo Arman Alizadille, mitä pahoinpitelyssä tapahtui ja kuinka tekijät piinaavat yhä pikkuveljen arkea.

”Hän istui puupenkillä, mistä hänet työnnettiin alas, potkittiin ja kuristettiin niin kauan, kunnes hän oli tajuton”, Noora kertaa kammottavia tapahtumia.

Tekijät olivat pahoinpidellyn entisiä kavereita.

”Hän halusi irtaantua siitä porukassa, niin tässä oli tulos siihen”, Noora huokaa.

Kiusaaminen oli jatkunut jo ennen pahoinpitelyä monta kuukautta. Koulu suhtautui tilanteeseen Nooran mukaan välinpitämättömäsi, eikä tilanteeseen puututtu tarpeeksi.

”Koululta sai saattajan, joka saattoi pikkuveljen tuon metsän toiselle puolelle. Siitä veli käveli loppumatkan yksin. Ei muuta”, Noora sanoo ja osoittaa koulun pihalta näkyvää metsää.

”Eipä niitä kauheasti kiinnostanut ennen kuin julkaisin sen Facebook-kirjoituksen ja tartuttiin härkää sarvista.”

Kirjoituksessaan Noora kertoi, että pikkuveli ei uskalla mennä kouluun, on ahdistunut, ei pysty nukkumaan ja kärsii itsetuhoisista ajatuksista. Sosiaalisen median kirjoituksen myötä koululle ja erityisesti sen rehtorille satoi valtavasti kritiikkiä.

Pahoinpitelyn jälkeen tapauksesta keskusteltiin koulussa opettajien, oppilaiden, vanhempien ja poliisin toimesta. Keskustelujen päätteeksi pahoinpidelty pikkuveli siirrettiin toiseen kouluun ja pahoinpitelijät erotettiin koulusta väliaikaisesti viikon tai kahden ajaksi. Myöhemmin tekijät palasivat samaan kouluun.

”Tuntuu rankaisulta sitä kiusattua kohtaan, että sä joudut nyt vaihtamaan koulua. Ei lapset ymmärrä sitä”, Noora harmittelee.

”Asia, mikä pomppaa esiin tällaisissa tapauksissa on se, kun näitä käsitellään, puhutaan kiusaamisesta, vaikka tässä on ollut selkeästi kyse kouluväkivallasta”, Arman kommentoi.

”Jos tämä olisi tapahtunut aikuisten keskellä työpaikalla, niin tästä olisi voinut saada syytteet vaikka tapon yrityksestä ja törkeästä pahoinpitelystä, eikä siitä, että noh, siellä on nyt vähän eripuraa. Asioita punnitaan niin eri tavalla”, Noora miettii.

”Niin, alle 15-vuotiaan ei katsota olevan vastuussa kaikista teoistaan”, Arman toteaa.

Nooran pikkuveljen kiusaaminen ja vainoaminen ei ole loppunut koulun vaihtamisen jälkeenkään.

”Edelleen he lisäilevät häntä Snapchat-ryhmiin, joissa on myös vanhempia poikia, jotka kiusaavat ja haukkuvat. Se videon kuvaaja käy edelleen pihalla haukkumassa ja uhkailemassa”, Noora sanoo.

”Veli on hyvin peloissaan, kun ei hän voi oikein tulla yksin treeneistä, kun hän tietää, että jos ne ovat siellä pihalla odottamassa, niin et sä yksin pärjää seitsemälle ihmiselle.”

Nooran mukaan paras ratkaisu tilanteelle olisi ollut puuttua kiusaamiseen ja väkivallan uhkaan ennaltaehkäisevästi.

”Toivoisi vain, että kaikki olisi ohi. Mutta sekin on valitettava totuus, että se ei tule olemaan ikinä ohi, se aina kaivaa jossain ja hän aina varmasti muistaa sen, mitä on tapahtunut. Silloin, kun hän oli täällä koulussa, hän toivoi eniten, että opettajat olisivat kuunnelleet ja ottaneet tosissaan”, Noora sanoo.

Uudet Arman Pohjantähden alla -jaksot Ruudussa keskiviikkoisin 11.8. alkaen. #pohjantahdenalla