Katastrofin anatomia

Seuraavat tv-esitykset

pe 21.7. 21.00 Kausi 2 - Jakso 1 - Hyvinkään ammuskelut
Kausi 2. Jakso 1/10. Hyvinkään ammuskelut. Hyvinkäällä toukokuussa 2012 alkoi aamuyöllä tapahtumasarja, jonka verisiä seurauksia kannetaan vielä tänäkin päivänä. Tapahtuma muutti nuoren poliisiharjoittelija Heidi Foxellin elämän ja vaikutti syvästi Hyvinkään Tahkon pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
pe 21.7. 22.00 Kausi 2 - Jakso 2 - Jokelan koulusurmat
Kausi 2. Jakso 2/10. Jokelan koulusurmat. 7. päivä marraskuuta 2007 hälytyskeskukseen tuli ilmoitus, jonka mukaan Jokelan koulukeskuksessa oli ammuttu. Koulurakennuksessa oli tapahtumahetkellä useita satoja oppilaita ja opettajia. Oman tarinansa tapahtuneesta kertovat sisällä koulussa olleet silminnäkijät sekä paikalle saapuneet poliisit. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
su 23.7. 00.00 Kausi 2 - Jakso 1 - Hyvinkään ammuskelut
Kausi 2. Jakso 1/10. Hyvinkään ammuskelut. Hyvinkäällä toukokuussa 2012 alkoi aamuyöllä tapahtumasarja, jonka verisiä seurauksia kannetaan vielä tänäkin päivänä. Tapahtuma muutti nuoren poliisiharjoittelija Heidi Foxellin elämän ja vaikutti syvästi Hyvinkään Tahkon pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ma 24.7. 00.00 Kausi 2 - Jakso 2 - Jokelan koulusurmat
Kausi 2. Jakso 2/10. Jokelan koulusurmat. 7. päivä marraskuuta 2007 hälytyskeskukseen tuli ilmoitus, jonka mukaan Jokelan koulukeskuksessa oli ammuttu. Koulurakennuksessa oli tapahtumahetkellä useita satoja oppilaita ja opettajia. Oman tarinansa tapahtuneesta kertovat sisällä koulussa olleet silminnäkijät sekä paikalle saapuneet poliisit. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 26.7. 01.00 Kausi 2 - Jakso 1 - Hyvinkään ammuskelut
Kausi 2. Jakso 1/10. Hyvinkään ammuskelut. Hyvinkäällä toukokuussa 2012 alkoi aamuyöllä tapahtumasarja, jonka verisiä seurauksia kannetaan vielä tänäkin päivänä. Tapahtuma muutti nuoren poliisiharjoittelija Heidi Foxellin elämän ja vaikutti syvästi Hyvinkään Tahkon pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')

Katastrofin anatomia

Toisella tuotantokaudellaan Katastrofin anatomia jatkaa onnettomuuksien ja turmien ytimessä ja ottaa askeleen kohti ihmismielen pimeämpää puolta. Juontaja Antti Reini johdattaa katsojat koko Suomea ravisuttaneiden tuhoisien onnettomuuksien lisäksi ihmismielen synkimpiin sopukoihin. Mistä kaikki johtui, mitä opimme tästä kaikesta, miten pahasta pääsee yli – vai pääseekö? Kotimainen dokumentaarinen sarja.
#katastrofinanatomia

Seuraavat tv-esitykset

pe 21.7. 21.00 Kausi 2 - Jakso 1 - Hyvinkään ammuskelut
Kausi 2. Jakso 1/10. Hyvinkään ammuskelut. Hyvinkäällä toukokuussa 2012 alkoi aamuyöllä tapahtumasarja, jonka verisiä seurauksia kannetaan vielä tänäkin päivänä. Tapahtuma muutti nuoren poliisiharjoittelija Heidi Foxellin elämän ja vaikutti syvästi Hyvinkään Tahkon pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
pe 21.7. 22.00 Kausi 2 - Jakso 2 - Jokelan koulusurmat
Kausi 2. Jakso 2/10. Jokelan koulusurmat. 7. päivä marraskuuta 2007 hälytyskeskukseen tuli ilmoitus, jonka mukaan Jokelan koulukeskuksessa oli ammuttu. Koulurakennuksessa oli tapahtumahetkellä useita satoja oppilaita ja opettajia. Oman tarinansa tapahtuneesta kertovat sisällä koulussa olleet silminnäkijät sekä paikalle saapuneet poliisit. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
su 23.7. 00.00 Kausi 2 - Jakso 1 - Hyvinkään ammuskelut
Kausi 2. Jakso 1/10. Hyvinkään ammuskelut. Hyvinkäällä toukokuussa 2012 alkoi aamuyöllä tapahtumasarja, jonka verisiä seurauksia kannetaan vielä tänäkin päivänä. Tapahtuma muutti nuoren poliisiharjoittelija Heidi Foxellin elämän ja vaikutti syvästi Hyvinkään Tahkon pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ma 24.7. 00.00 Kausi 2 - Jakso 2 - Jokelan koulusurmat
Kausi 2. Jakso 2/10. Jokelan koulusurmat. 7. päivä marraskuuta 2007 hälytyskeskukseen tuli ilmoitus, jonka mukaan Jokelan koulukeskuksessa oli ammuttu. Koulurakennuksessa oli tapahtumahetkellä useita satoja oppilaita ja opettajia. Oman tarinansa tapahtuneesta kertovat sisällä koulussa olleet silminnäkijät sekä paikalle saapuneet poliisit. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')
ke 26.7. 01.00 Kausi 2 - Jakso 1 - Hyvinkään ammuskelut
Kausi 2. Jakso 1/10. Hyvinkään ammuskelut. Hyvinkäällä toukokuussa 2012 alkoi aamuyöllä tapahtumasarja, jonka verisiä seurauksia kannetaan vielä tänäkin päivänä. Tapahtuma muutti nuoren poliisiharjoittelija Heidi Foxellin elämän ja vaikutti syvästi Hyvinkään Tahkon pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (42')

Kapteeninkadun poliisisurmat järkyttivät koko Suomea – kuuntele hälytys: "Kahdesti päähän ammuttu, nyt tänne väkeä!"

"Kapteeninkatu, Tehtaankatu. On poliisipartiota ammuttu. Miehet makaa maassa, kahdesti päähän ammuttu. Nyt tänne väkeä!" viranomaiset hälyttivät apua tapahtumapaikalle.

Lokakuisena yönä vuonna 1997 tanskalainen vankikarkuri ryösti Palace-hotellin Helsingissä ja teloitti kaksi virkatehtävissä ollutta poliisia.

Katastrofin anatomia -ohjelman kauden päätösjaksossa palataan koko Suomea ravisuttaneisiin Kapteeninkadun poliisisurmiin. Poliisisurmat käynnistivät yhden Suomen historian suurimmista ja perusteellisimmista poliisioperaatioista. Mittava osa poliisivoimista oli valjastettu jahtaamaan kylmäveristä murhaajaa. Ohjelmassa haastatellaan viranomaisia, jotka tavalla tai toisella olivat mukana operaatiossa.

Ylipalomies Jorma Korhonen oli yksi ensimmäisistä surmapaikalle saapuneista. Hälytyskeskuksen ennakkotietoina hänellä oli, että Kapteeninkadulla on ammuskeltu. Tiedossa oli myös, että poliisi oli jo saapunut paikalle.

"Siinä oli poliisimies paikalla ja hän kertoi meille, että täällä on tapahtunut teloitus", Korhonen kertoo.

Kun Korhonen saapui Kapteeninkadun ja Tehtaankadun kulmaan, maassa makasi kaksi tummaa hahmoa. Hän luuli ensin, että kyseessä oli ollut moottoripyöräjengiläisten keskinäinen välienselvittely, mutta pian totuus valkeni.

"Sit päästiin niiden uhrien luo. Niin olihan se ihmetys, että hetkinen, näillä on poliisihaalarit päällä", Korhonen muistelee.

Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen oli hotelliryöstön jälkeisellä pakomatkalla pysäytetty Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmauksessa surullisin seurauksin. Christensen ampui kaksi poliisia hengiltä ja katosi tämän jälkeen. Tapahtumista käynnistyivät mittavat etsinnät ja takaa-ajo, joka päättyi Christensenin kiinniottoon hämeenlinnalaisen hotellin läheisyydessä.

Katastrofin anatomian kauden päätösjakso maanantaina 19.6. Nelosella ja Ruudussa poikkeuksellisesti jo kello 21. Jakso on nähtävissä Ruutu+ -palvelussa jo nyt!

Naantalin tuhoisasta asuntopalosta selviytynyt nuori kertoo: "Tuli räjähti suoraan koko kämppään"

Lokakuisena iltana vuonna 2009 tuolloin 17-vuotias Linda lähti Naantaliin kotibileisiin, joissa oli mukana myös hänen tuore ihastuksensa. Ilta oli odotusta ja onnea tulvillaan, mutta se sai dramaattisen käänteen, kun tuhoisa tulipalo sai alkunsa. Voimakas tulipalo tuhosi asuintalon täysin. Viisi nuorta jäi liekkeihin, ja yhdeksän loukkaantui paetessaan palavasta talosta.

Tulipalosta selvinnyt Linda kertoo Katastrofin anatomia -jaksossa omakohtaisen selviytymistarinansa. Palo sai salakavalasti alkunsa saunaan unohtuneesta kynttilästä. Savun hajua ei tuntunut eikä asunnossa ollut palovaroittimia.

"Me istuttiin sohvalla, kunnes me huomattiin, että ne liekit tulee ovenraosta", Linda muistelee.

Siinä vaiheessa, kun nuoret äkkäsivät tulipalon, se oli ehtinyt jo levitä vaarallisesti käytävään tukkien samalla pääsyn asunnon ainoille uloskäynneille.

"Sit yks kaveri meni avaamaan sen oven, niin sehän (tuli) sit räjähti ihan suoraan sit siitä koko kämppään", Linda kuvailee tapahtumien nopeaa kulkua.

Kaikki eteni vauhdilla, liekit olivat suuria eikä aikaa jäänyt miettimiseen. Ulos oli päästävä ja nopeasti.

"Kyl sit tuli pieni paniikki. Siellä käytävällä oli ainoat ulospääsyt, että takapihan ja etupihan ovi oli siellä käytävällä, ja se oli liekeissä", Linda kertoo pattitilanteesta.

Ikkunat olivat ainoa reitti pois liekeistä. Nuoret yrittivät saada ikkunoita rikki eri tavoin, mutta ikkunalasiin ei tullut säröäkään. Ikkunoita hakattiin tuolilla, mopokypärällä ja kaikella mahdollisella, mutta tuloksetta. Pakokauhu kasvoi, kun keinoja pelastukseen ei tuntunut löytyvän. Savu oli jo niin sakeaa, että huoneessa täytyi edetä kontaten lattianrajassa. Lindan onnistui lopulta paeta asunnosta viimeisenä rikkoutuneen ikkunan kautta. Valitettavasti kaikki eivät päässeet pakenemaan liekkejä, ja viisi nuorta menehtyi.

Katastrofin anatomiassa maanantaina 12.6. tuhoisasta tulipalosta selviytynyt Linda kertoo tarinansa ja lisäksi haastatellaan palossa ammattinsa puolesta mukana olleita viranomaisia. Katastrofin anatomia maanantaina Nelosella ja Ruudussa kello 22. Jakso on nähtävissä Ruutu+ -palvelussa jo nyt!

Näin myrkkyhoitajan sarjamurhat alkoivat selvitä: hoitaja suuttui potilaan kirjeestä – myrkytti ruokaan sekoitetuilla lääkkeillä

Maaliskuussa 2012 Helsingin hovioikeudessa luettiin tuomio sarjamurhiin. Elinkautisen tuomion sai 60-vuotias sairaaloissa työskennellyt hoitaja. Miten tapahtumavyyhti alkoi selvitä? Miten sarjamurhaajan jäljille päästiin? Maanantaina 5.6. Katastrofin anatomian jaksossa palataan tähän tapahtumasarjaan.

Kaikki alkoi, kun iäkäs rouva tuotiin ambulanssilla Marian sairaalaan Helsingissä. Naisen akuutti, henkeä uhkaava tilanne hoidettiin sisätautipäivystyksessä. Kun naisen vointi oli jo parempaan päin, hän kertoi itse, ettei ollut ottanut vääriä lääkkeitä eikä itse aiheuttanut tilannetta, vaan että hänet oli myrkytetty.

Naista kuullut lääkäri uskoi häntä, ja tapaus siirtyi Helsingin väkivaltarikosyksikön selvitettäväksi. Naisen verinäytteestä löytyi vieraita lääkeaineita ja vieläpä runsain määrin. Myrkytyksen uhri osasi heti kertoa myös myrkyttäjän nimen. Nainen kertoi, että hänen kotiinsa oli saapunut pyytämättä hänen kotihoidostaan vastaava henkilö sairaanhoitaja Aino Nykopp, joka oli tarjonnut hänelle jugurttia. Jugurtti oli maistunut karvaalta, ja uhri oli välittömästi alkanut voida pahoin. Lopulta iäkäs rouva menetti tajuntansa.

Aino Nykopp oli hälyttänyt paikalle ambulanssin ja kertonut, että potilas olisi alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttäjä. Myöhemmin ilmeni, että iäkäs nainen oli ennen myrkyttämistä kirjoittanut kriittissävyisen kirjeen ystävättärelleen Turkuun. Hän oli kirjeessä moittinut Aino Nykoppia. Nainen oli antanut kirjeen Aino Nykoppille, jotta tämä toimittaisi sen eteenpäin postiin, mutta kirje ei ikinä saapunut perille Turkuun.

"Se oli kolme päivää ennen tätä myrkytystä, niin hän oli antanut sen kirjeen Nykoppille postitettavaksi. Sitten tapahtui tämä myrkyttäminen", rikosylikonstaapeli Crista Granroth KRP:sta kertoo.

Tutkinta aloitti työnsä selvittämällä, löytyykö uhrin kotoa myrkyttämiseen liittyviä asioita. Iäkkään uhrin keittiön tiskialtaasta löytyi lautanen, jossa oli jugurtin jäänteitä. Jugurttilautanen ja sairaalasta saadut naisen verinäytteet toimitettiin eteenpäin oikeuskemian laitokselle, professori Erkki Vuoren tutkittaviksi.

"Kyllä, tämän rouvan laboratorionäytteestä löytyi tiettyjä lääkeaineita, ja niitä samoja lääkeaineita löytyy tästä lautasesta ja näistä jugurtin jäänteistä", muistelee rikosylikonstaapeli Mikko Juote oikeuskemian raportin tuloksia.

Miten näin pääsi tapahtumaan Suomen oloissa ja maamme terveydenhuoltojärjestelmässä? Poliisin tutkijat kertovat, miten sarjamurhaajan jäljille päästiin. Katastrofin anatomia Nelosella ja Ruudussa maanantaina 5.6. kello 22. Jakson voi katsoa ennakkoon Ruutu+-palvelussa. Twiittaa #katastrofinanatomia.

Albertinkadun ampumaratasurmat järkyttivät – paikalle saapunut poliisi: "Eihän Suomessa voi tällaista tapahtua"

Helmikuussa 1999 koettiin helsinkiläisellä ampumaradalla kauhunhetkiä. Sunnuntaipäivän verilöyly jätti jäljet suomalaiseen yhteiskuntaan. Tekijäksi paljastui 30-vuotias hyvinkoulutettu nainen. Katastrofin anatomian jaksossa maanantaina 29. toukokuuta käydään läpi surullisenkuuluisa tapahtumasarja Albertinkadun ampumaradalla.

Ylikonstaapeli Pasi Kotro oli mukana ensimmäisessä yksikössä, joka saapui tapahtumapaikalle. Hätäkeskuksen kautta yksikölle tuli tieto, että kolme henkilöä on ammuttu helsinkiläisellä ampumaradalla. Ensireaktio tietoon oli epäusko.

"Se on varmaan joku suojamekanismi, että lähdettiin siitä ajatuksesta, että ei, ei tämmöistä ole voinut tapahtua. Siellä nyt vaan joku on taas nähnyt ja kokenut", Kotro muistelee.

"Eihän Suomessa voi tällaista tapahtua. Meidän lintukodossa. Että ampumaradalla ammutaan ihmisiä!", Kotro kertaa ajatuksiaan 18 vuotta sitten.

Ampumaradan ulkopuolella odotteli hätäilmoituksen tehnyt henkilö. Ilmoittaja kertoi, että ampumaradalla nuori nainen oli ampunut kolme henkilöä ja ilmoittaja itse oli säilynyt tapahtuneesta vahingoittumattomana, vaikka häntäkin kohti oli ammuttu. Tekijä oli poistunut tilasta ja vielä lähtiessäänkin oli ampunut perään.

Alkuvaiheessa poliisin täytyi ottaa myös huomioon, että myös ilmoittaja olisi saattanut olla tekijä. Ilmoittajalta saatiin hyvät ja selkeät tuntomerkit ja kuvaus tapahtuneesta. Syyllinen napattiin myöhemmin kiinni Helsinki-Vantaan lentokentältä tämän yrittäessä lähteä Lontooseen.

Katastrofin anatomia Nelosella ja Ruudussa maanantaina kello 22. Voit katsoa seuraavan jakson viikkoa etukäteen Ruutu+ -palvelussa! Twiittaa #katastrofinanatomia ja seuraa FB:ssa @nelonen.

Rautavaaran onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapunut palomies: "Pahinta oli hiljaisuus – tietää, ettei ole käynyt hyvin"

Lokakuisena sunnuntai-iltana vuonna 2014 Rautavaaralla tapahtui liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto törmäsi linja-autoon vakavin seurauksin. Pian alkoi kuitenkin selvitä, että kyseessä ei ollutkaan tavallinen liikenneonnettomuus.

Ilmeni, että perheenäiti oli tahallaan ohjannut henkilöauton päin linja-autoa. Auton kyydissä oli myös kolme alle kouluikäistä lasta, jotka menehtyivät onnettomuudessa. Perheen isä oli matkustajana linja-autossa. Tapahtumia oli edeltänyt voimakassanainen riita pariskunnan välillä.

Onnettomuuspaikalle saapui ensimmäisessä yksikössä palomies Janne Pursiainen Rautavaaran paloasemalta.

"Autosta kun tuli ulos, niin ensimmäisenä oli sitten kun näki sinne autoon, kahto, että voi hyvänen aika, täällä oli näin pieniä lapsia kyseessä", Pursiainen kertoo.

Henkilöauto tuhoutui onnettomuudessa pahoin.

"Pahinta oli varmasti siinä sekin vielä tilanne, että tiesi että autossa, kun siellä on aivan täysin hiljaista. Tietää, että nyt ei ole hyvin käyny. Kun kukaan ei huuda mitään, että koskee jonnekin", Pursiainen kuvailee lohdutonta tilannetta.

Pelastustyöntekijät aloittivat jo irrottamaan auton takaluukkua, jotta pinteeseen jääneet henkilöt olisi saatu vapautettua. Varsin pian kuitenkin todettiin, ettei se hyödytä enää uhreja.

"Aika nopeasti selvisi, että eipä tässä tarvi paljon purkaa autoa. Se on menetetty heidät", palomies muistelee hiljaisena.

Pelastusalan henkilökunnan työhön kuuluu myös vainajien kohtaaminen. Silti lapsiuhrin kohtaaminen on aina erilaista.

"Siinä on kuitenkin lapsella on elämä eessä", Pursiainen miettii.

Aikuisen ihmisen äkkinäinen lähtö on helpompi hyväksyä kuin nuoren uhrin.

Katastrofin anatomia Nelosella ja Ruudussa maanantaina kello 22. Voit katsoa seuraavan jakson viikkoa etukäteen Ruutu+ -palvelussa! Twiittaa #katastrofinanatomia ja seuraa FB:ssa @nelonen.