Supo aloittanut esitutkintoja vain harvoin

Suojelupoliisi on ensimmäistä kertaa suostunut kertomaan tietoja esitutkinnassa olleista jutuista. Nelosen uutisten saamista tilastoista ilmenee, että supo on käynnistänyt esitutkintoja vain harvakseltaan.

Tähän saakka supo on varjellut tietoa siitä, kuinka paljon esitutkintoja se on tehnyt. Nyt se kuitenkin suostui Nelosen uutisten pyyntöön saada tilastotiedot syyteharkintaan siirretyistä sekä päättyneistä ja keskeytetyistä esitutkinnoista.

Tietojen luovuttaminen oli yllätys, sillä vielä viime vuoden lopulla supo kieltäytyi antamasta tietoja. Silloin supo perusteli kieltäytymistään sillä, että tietojen julkisuus voisi vaikeuttaa sen tehtävien hoitamista. Toukokuussa Nelosen uutiset uudisti pyyntönsä, tällä kertaa kirjallisesti. Supolta pyydettiin myös kirjallinen, valituskelpoinen päätös, mikäli se kieltäytyy antamasta tietoja.

Parinkymmenen vuoden aikana supo on aloittanut yhteensä 31 esitutkintaa. Se alkoi itse tehdä esitutkintoja vasta vuonna 1989 uuden esitutkinta- ja pakkokeinolakien tullessa voimaan. Siihen asti keskusrikospoliisi oli hoitanut maanpetosjuttujen tutkinnan.

Alkuvuodet olivat Supossa rauhallisia. 1990-luvun puolivälin tienoilla alkoi kuitenkin tapahtua: ruuhkavuosi oli 1994, jolloin supo lopetti tutkinnan kahdentoista epäillyn osalta. Edellisenä vuonna lopetettuja tutkintoja oli viisi.

Supon mukaan "ei ole yllätys, että suurin osa lopetetuista esitutkintatapauksista ajoittuu 1990-luvun alkupuolelle, jolloin Neuvostoliitto ja koko itäblokki oli juuri kaatunut". Supo vastasi tilastoja koskeviin jatkokysymyksiin sähköpostitse.

Vuosituhannen molemmin puolin supo siirsi syyteharkintaan yhteensä neljän epäillyn jutut. Kaksi ensimmäistä johti syytteeseen ja tuomioon.

Vuonna 1998 syyteharkintaan siirtyi tapaus, jossa ulkoministeriön virkamiestä epäiltiin asiakirjojen luovuttamisesta Venäjän tiedustelupalvelulle. Kaksi vuotta myöhemmin puolustusvoimissa työskennellyttä luutnanttia epäiltiin niin ikään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta venäläisille. Molemmat saivat sittemmin korkeimmassa oikeudessa 1 vuotta 2 kuukautta ehdollista vankeutta.

Vuonna 2002 syyteharkintaan siirtyi Alpo ja Jukka Rusia koskeva juttu, jossa oli tutkittu veljesten epäiltyä yhteydenpitoa Itä-Saksan tiedustelupalveluun Stasiin. Valtionsyyttäjä päätti, ettei juttua viedä oikeuteen, koska törkeästä vakoilusta ei ole näyttöä.

Rusi-jutun jälkeen supo on lopettanut neljän jutun tutkinnan ja keskeyttänyt yhden. Supon mukaan tutkinta on yleensä lopetettu sen takia, että ”on käynyt ilmi, että rikosta ei ole tehty”. Joissakin tapauksissa tutkinta on lopetettu sen takia, ettei asiassa voida nostaa syytettä ketään vastaan esimerkiksi sen takia, että asianomistaja ei vaadi rangaistusta.

Ainoa supon tutkittavaksi tuleva asianomistajarikos on valtion johtoon kuuluvaan henkilöön kohdistunut laiton uhkaus. Supon mukaan se on lopettanut ”joitakin” tällaista asiaa koskevia tutkintoja.

Aiemmin supo on julkisuudessa kertonut, että se on käynnistänyt ”puolenkymmentä” esitutkintaa epäillyistä itävakoilutapauksista ns, Rosenholz-aineiston tietojen perusteella.

Supo selittää esitutkintojen pientä määrää sillä, että sen perustehtävä on "valtion turvallisuutta mahdollisesti vaarantavien hankkeiden ja rikosten ennalta estäminen".

Siten supo katsoo, että jo esitutkinnan aloittaminen kielii epäonnistumisesta tässä perustehtävässä, ennalta ehkäisemisessä.

Nelosen uutisten saamista tilastotiedoista ei voida päätellä sitä, onko supossa tällä hetkellä käynnissä esitutkintoja. Lain mukaan tiedot esitutkinnasta ovat salaisia siihen asti, kunnes asia on ollut esillä oikeudessa tai syyttäjä tehnyt päätöksen jättää syyte nostamatta taikka poliisi päättänyt lopettaa jutun tutkinnan.