Hyvä vai huono uutinen? Äänestä!

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Merkittävän viikinkihaudan soturi paljastui naiseksi

Hyvä uutinen
95% (368 ääntä)
Huono uutinen
5% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 389

Kuuluisan, 1800-luvun lopulla Ruotsin Birkasta löydetyn viikinkihaudan uskottiin pitkään kuuluvan miehelle. Soturin sukupuolta ei ollut osattu kyseenalaistaa ennen kuin Tukholman yliopiston luututkija Anna Kjellström havaitsi, että tällä oli naisen lantio ja poskipäät. Uusien todisteiden myötä haudan tiedetäänkin kuuluneen noin 30-vuotiaalle kookkaalle naiselle.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005360578.html?share=ebe434224e2ef9503c4b5863e29ffcb5

,

Tulevaisuudessa lääkkeeksi saatetaan määrätä hyvää tekevää ruokaa  

Hyvä uutinen
94% (336 ääntä)
Huono uutinen
6% (21 ääntä)
Ääniä yhteensä: 357

Suoliston mikrobiomi eli bakteerikanta vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmämme ja hermostomme toimintaan, samoin mielialaamme ja stressinsietokykyymme. Näitä yhteyksiä löydetään koko ajan lisää. Tieteilijät ympäri maailman tutkivatkin kuumeisesti, miten suolistomikrobeja saataisiin hyödynnettyä hoitokäytössä mahdollisimman laajasti.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/tie-aivoihin-kay-paksusuolen-kautta-tutkijat-selvittavat-voisiko-mielenterveytta-hoitaa-mikrobeilla/?shared=984635-e257d667-1

,

Kotitöiden tekeminen saattaa pidentää elinikää

Hyvä uutinen
73% (264 ääntä)
Huono uutinen
27% (98 ääntä)
Ääniä yhteensä: 362

Maailman laajimmassa fyysistä aktiivisuutta koskevassa tutkimuksessa on selvinnyt, että kävelyn ohella siivous on mitä terveellisintä liikuntaa. Tutkimuksen mukaan ahkerilla imuroijilla on paitsi pienempi riski altistua sydänsairauksille, myös suurempi todennäköisyys välttyä ennenaikaiselta kuolemalta. Terveyshyödyt saavuttaakseen on joko käveltävä puoli tuntia päivittäin tai tehtävä vähintään kaksi ja puoli tuntia riuskoja kotitöitä viikossa.

https://www.newscientist.com/article/2148209-walking-to-work-or-doing-the-vacuuming-can-extend-your-life/

,

Laulujen sanat voivat ennustaa ympäristön muutoksia

Huono uutinen
51% (158 ääntä)
Hyvä uutinen
49% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 307

Luonnon ja musiikin suhdetta tutkii erityinen tieteenala nimeltään ekomusikologia. Perinteisissä suomalaisissa kappaleissa luonto onkin vahvasti läsnä. Musiikissa luonto on rakkauden yleisin vertauskuva, ja sitä voidaankin kuvailla lukuisilla eri tavoilla. Toisinaan laulu taas kertoo maailmasta, jota ei tulevaisuudessa enää ole.

https://yle.fi/uutiset/3-9732413

,

Mies virkosi tajuttomuudesta 15 vuoden jälkeen

Hyvä uutinen
80% (270 ääntä)
Huono uutinen
20% (67 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Auto-onnettomuuden seurauksena viisitoista vuotta sitten vegetatiiviseen tilaan vajonnut mies on saatu osittain hereille. Tähän asti oli pidetty erittäin epätodennäköisenä, että näin syvästä tajuttomuudesta olisi mahdollista virota vielä vuosien päästä. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, mutta se antaa toivoa vaikeidenkin aivovauriopotilaiden hoitoon.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005382542.html

,

Jo pieni lapsi ymmärtää yritteliäisyyden merkityksen

Hyvä uutinen
66% (207 ääntä)
Huono uutinen
34% (108 ääntä)
Ääniä yhteensä: 315

Lasten oppimista tutkiva yhdysvaltalainen kognitiotieteen professori Laura Schulz halusi selvittää, milloin lapsi päättää ponnistella tavoitteensa eteen sinnikkäämmin ja milloin taas luovuttaa helpommin. Lapset jotka kokeessa näkivät vanhempiensa ponnistelevan päämääränsä eteen, yrittivät myös tarmokkaammin saavuttaa omansa. Jos vanhemman suoritus taas sujui vaivatta mutta lapsi ei heti onnistunutkaan omassaan, hän lakkasi pian yrittämästä.

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/09/170921161253.htm

,

Etelämantereen jääluolissa saattaa elää tuntemattomia lajeja

Hyvä uutinen
88% (269 ääntä)
Huono uutinen
12% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 306

Australian kansallisen yliopiston tutkijaryhmä on löytänyt Antarktiksen laajoista jääluolastoista levien, kasvien ja pienten eläinten dna:ta, josta osaa ei toistaiseksi ole pystytty tunnistamaan. Vielä ei tiedetä, onko luolissa nykyään eläviä organismeja vai ovatko löydökset jäänteitä menneisyydestä. Tutkija Ceridwen Fraserin mukaan luolastoissa voi hyvinkin elää tuntemiemme lajien lisäksi myös entuudestaan tuntemattomia lajeja.

https://yle.fi/uutiset/3-9824100

,

Huonoista tavoistaan voi syyttää tiettyä hermosolua

Hyvä uutinen
53% (156 ääntä)
Huono uutinen
47% (140 ääntä)
Ääniä yhteensä: 296

Yhdysvaltalaisen Duke Universityn tutkijaryhmän hiirillä tekemä koe antaa viitteitä siitä, miksi meidän on niin vaikea oppia pois rutiineistamme. Tutkijat huomasivat, että oman rutiinin kehittäneillä hiirillä oli aktivoituneena tietty hermosolu, joka samalla ohjasi muidenkin rutiineja säätelevien solujen toimintaa. Rutiini katosi vasta, kun hiirille annettiin ainetta, joka esti tuota johtajasolua toimimasta. Jos sama todella pätee meihin ihmisiin, meidänkin on saatava viesti kulkeutumaan juuri oikeisiin soluihin, jotta pääsisimme eroon haluamastamme epämieluisasta tavasta.

http://www.futurity.org/habit-controlling-neuron-1538812/?utm_source=Futurity+Today&utm_campaign=73c622dbc7-EMAIL_CAMPAIGN_2017_09_11&utm_medium=email&utm_term=0_e34e8ee443-73c622dbc7-206402129

,

Merirosvot saattoivat estää metrijärjestelmän leviämisen Yhdysvaltoihin  

Huono uutinen
90% (275 ääntä)
Hyvä uutinen
10% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 305

1700-luvun lopulla pariisilaisälyköt keksivät, että jos myös Yhdysvalloissa käytettäisiin eurooppalaisia paino- ja pituusmittoja, edistäisi se niin kansainvälistä kauppaa, tieteentekoa kuin keksintöjen ja ideoiden leviämistä ympäri maailmaa. Atlantin ylitykselle lähetetty viestinviejä ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, vaan joutui merirosvojen kynsiin ja kuoli vankilaan.

https://yle.fi/uutiset/3-9844984

,

Naiset saavat vähemmän orgasmeja kuin miehet

Huono uutinen
94% (318 ääntä)
Hyvä uutinen
6% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 337

Suomalaisnaisten orgasmivaje huolestuttaa väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulaa. Ainakin nykytiedon mukaan miehistä 90 prosenttia saa useimmiten yhdynnässä orgasmin, mutta naisista vain puolet. Vaikka naisilla on tilastojen mukaan enemmän seksikumppaneita kuin aiemmin, orgasmien määrä ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin vähentynyt. Mummoikäiset saivatkin omassa nuoruudessaan enemmän orgasmeja kuin naiset tätä nykyä, ja pahin orgasmivaje on alle kolmekymppisillä naisilla.

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005369148.html

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Huono uutinen
67% (257 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (128 ääntä)
Ääniä yhteensä: 385

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

,

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Hyvä uutinen
74% (252 ääntä)
Huono uutinen
26% (88 ääntä)
Ääniä yhteensä: 340

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

,

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Hyvä uutinen
69% (221 ääntä)
Huono uutinen
31% (100 ääntä)
Ääniä yhteensä: 321

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

,

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Hyvä uutinen
82% (262 ääntä)
Huono uutinen
18% (56 ääntä)
Ääniä yhteensä: 318

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

,

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Huono uutinen
52% (171 ääntä)
Hyvä uutinen
48% (157 ääntä)
Ääniä yhteensä: 328

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

,

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Hyvä uutinen
66% (206 ääntä)
Huono uutinen
34% (105 ääntä)
Ääniä yhteensä: 311

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

,

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Huono uutinen
75% (231 ääntä)
Hyvä uutinen
25% (78 ääntä)
Ääniä yhteensä: 309

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

,

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Hyvä uutinen
84% (243 ääntä)
Huono uutinen
16% (48 ääntä)
Ääniä yhteensä: 291

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

,

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Huono uutinen
96% (281 ääntä)
Hyvä uutinen
4% (11 ääntä)
Ääniä yhteensä: 292

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

,

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Huono uutinen
73% (217 ääntä)
Hyvä uutinen
27% (82 ääntä)
Ääniä yhteensä: 299

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Hyvä uutinen
64% (351 ääntä)
Huono uutinen
36% (194 ääntä)
Ääniä yhteensä: 545

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

,

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Hyvä uutinen
90% (466 ääntä)
Huono uutinen
10% (54 ääntä)
Ääniä yhteensä: 520

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

,

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Huono uutinen
67% (325 ääntä)
Hyvä uutinen
33% (160 ääntä)
Ääniä yhteensä: 485

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

,

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Hyvä uutinen
79% (378 ääntä)
Huono uutinen
21% (101 ääntä)
Ääniä yhteensä: 479

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

,

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Hyvä uutinen
67% (298 ääntä)
Huono uutinen
33% (149 ääntä)
Ääniä yhteensä: 447

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

,

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Hyvä uutinen
92% (402 ääntä)
Huono uutinen
8% (37 ääntä)
Ääniä yhteensä: 439

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

,

Elämäntapavalinnat vaikuttavat elimistön kemikaalikertymiin  

Hyvä uutinen
64% (273 ääntä)
Huono uutinen
36% (153 ääntä)
Ääniä yhteensä: 426

Kemikaalit kuuluvat arkeemme. Niitä kulkeutuu elimistöömme niin kosmetiikasta, lääkkeistä, tuotepakkauksista kuin monista käyttöesineistäkin. Yle mittautti kolmen erilaisen kotitalouden arvot. Kokeessa selvisi, että omilla valinnoilla kemikaalien saantia voi vähentää, muttei kokonaan välttää.

https://yle.fi/uutiset/3-9061050

,

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Hyvä uutinen
63% (266 ääntä)
Huono uutinen
37% (155 ääntä)
Ääniä yhteensä: 421

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

,

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Hyvä uutinen
75% (302 ääntä)
Huono uutinen
25% (103 ääntä)
Ääniä yhteensä: 405

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

,

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Hyvä uutinen
87% (369 ääntä)
Huono uutinen
13% (55 ääntä)
Ääniä yhteensä: 424

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784