Hyvät ja huonot uutiset

Seuraavat tv-esitykset

ti 11.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 8 - Radiotaajuuksia
Kausi 11. Jakso 8/10. Radiotaajuuksia. Muusikko Aki Tykki vieraana. Riku Niemisen johdolla uutisista keskustelemassa Noronen, Lahtinen, Kuustonen ja erikoispanelisti Mäkilähde. Mitä hyötyä hampaaseen asennettavasta sensorista? Entä ananaksesta? Mitä vaatteet kertovat musiikkimaustamme tai miten ikä vaikuttaa kollegoihin? Kaikkiin selvyys illan jaksossa. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ti 11.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 7 - Kangaskasseja kaikille
Kausi 11. Jakso 7/10. Kangaskasseja kaikille. Vieraana stand up -koomikko ja näyttelijä Sami Hedberg. Juuso Mäkilähde on vierailevana panelistina tuttujen Kuustosen, Lahtisen ja Norosen kanssa. Jaksossa pohditaan muovia ja videoiden kuvamuokkauksia. Tämän lisäksi käsittelyyn pääse myös Montrealissa tehty tutkimus, jonka mukaan suosikkijoukkueen voitossa voi piillä jokin yllättävä riski. Juontajana Riku Nieminen. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ke 12.12. 04.00 Kausi 11 - Jakso 8 - Radiotaajuuksia
Kausi 11. Jakso 8/10. Radiotaajuuksia. Muusikko Aki Tykki vieraana. Riku Niemisen johdolla uutisista keskustelemassa Noronen, Lahtinen, Kuustonen ja erikoispanelisti Mäkilähde. Mitä hyötyä hampaaseen asennettavasta sensorista? Entä ananaksesta? Mitä vaatteet kertovat musiikkimaustamme tai miten ikä vaikuttaa kollegoihin? Kaikkiin selvyys illan jaksossa. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ke 12.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 9 - Spagettitiedettä
Kausi 11. Jakso 9/10. Spagettitiedettä. Vieraana ihastuttava muusikko Ellinoora. Kipu ja sen lääkitseminen, kesäleirit ja palvelinkeskukset herättävät keskustelua illan jaksossa. Näiden lisäksi Paula intoutuu lavastamaan erään klassikkokohtauksen. Pöydän ääressä Noronen, Vuorinen, Lahtinen sekä vieraileva panelistimme Krisse Salminen. Ohjelmaa juontaa Riku Nieminen. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ke 12.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 8 - Radiotaajuuksia
Kausi 11. Jakso 8/10. Radiotaajuuksia. Muusikko Aki Tykki vieraana. Riku Niemisen johdolla uutisista keskustelemassa Noronen, Lahtinen, Kuustonen ja erikoispanelisti Mäkilähde. Mitä hyötyä hampaaseen asennettavasta sensorista? Entä ananaksesta? Mitä vaatteet kertovat musiikkimaustamme tai miten ikä vaikuttaa kollegoihin? Kaikkiin selvyys illan jaksossa. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')

Hyvät ja huonot uutiset

Keväällä 2019 hervotonta paneelijoukkoa luotsaa puheenjohtaja Riku Nieminen. Uutisia ruotivat tutut Niina Lahtinen, Mikko Kuustonen ja Paula Noronen sekä Juha Vuorinen ja André Wickström. Jokaisessa jaksossa vierailee ajankohtainen yllätyspanelisti! #hhu

Seuraavat tv-esitykset

ti 11.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 8 - Radiotaajuuksia
Kausi 11. Jakso 8/10. Radiotaajuuksia. Muusikko Aki Tykki vieraana. Riku Niemisen johdolla uutisista keskustelemassa Noronen, Lahtinen, Kuustonen ja erikoispanelisti Mäkilähde. Mitä hyötyä hampaaseen asennettavasta sensorista? Entä ananaksesta? Mitä vaatteet kertovat musiikkimaustamme tai miten ikä vaikuttaa kollegoihin? Kaikkiin selvyys illan jaksossa. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ti 11.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 7 - Kangaskasseja kaikille
Kausi 11. Jakso 7/10. Kangaskasseja kaikille. Vieraana stand up -koomikko ja näyttelijä Sami Hedberg. Juuso Mäkilähde on vierailevana panelistina tuttujen Kuustosen, Lahtisen ja Norosen kanssa. Jaksossa pohditaan muovia ja videoiden kuvamuokkauksia. Tämän lisäksi käsittelyyn pääse myös Montrealissa tehty tutkimus, jonka mukaan suosikkijoukkueen voitossa voi piillä jokin yllättävä riski. Juontajana Riku Nieminen. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ke 12.12. 04.00 Kausi 11 - Jakso 8 - Radiotaajuuksia
Kausi 11. Jakso 8/10. Radiotaajuuksia. Muusikko Aki Tykki vieraana. Riku Niemisen johdolla uutisista keskustelemassa Noronen, Lahtinen, Kuustonen ja erikoispanelisti Mäkilähde. Mitä hyötyä hampaaseen asennettavasta sensorista? Entä ananaksesta? Mitä vaatteet kertovat musiikkimaustamme tai miten ikä vaikuttaa kollegoihin? Kaikkiin selvyys illan jaksossa. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ke 12.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 9 - Spagettitiedettä
Kausi 11. Jakso 9/10. Spagettitiedettä. Vieraana ihastuttava muusikko Ellinoora. Kipu ja sen lääkitseminen, kesäleirit ja palvelinkeskukset herättävät keskustelua illan jaksossa. Näiden lisäksi Paula intoutuu lavastamaan erään klassikkokohtauksen. Pöydän ääressä Noronen, Vuorinen, Lahtinen sekä vieraileva panelistimme Krisse Salminen. Ohjelmaa juontaa Riku Nieminen. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
ke 12.12. 20.00 Kausi 11 - Jakso 8 - Radiotaajuuksia
Kausi 11. Jakso 8/10. Radiotaajuuksia. Muusikko Aki Tykki vieraana. Riku Niemisen johdolla uutisista keskustelemassa Noronen, Lahtinen, Kuustonen ja erikoispanelisti Mäkilähde. Mitä hyötyä hampaaseen asennettavasta sensorista? Entä ananaksesta? Mitä vaatteet kertovat musiikkimaustamme tai miten ikä vaikuttaa kollegoihin? Kaikkiin selvyys illan jaksossa. Kotimainen keskusteluohjelma. (41')
13 uutta julkaisua

Huikea kierrätysvinkki säästää tilaa ja hermoja! Näin taittelet kartonkipakkaukset kätevästi pieneen tilaan!

Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa vieraileva näyttelijä Jenni Kokander haluaa jakaa arkeaan helpottavan vinkin ohjelman panelisteille kiitoksena aiemmin ohjelmassa nähdystä muovipussin viikkausvinkistä.

”Haluan kiittää tätä ohjelmaa minua onnellistuttaneesta hetkestä. Se oli se, kun Mikko näytit sen muovikassin taittelemisen. Se oli tosi tyydyttävä ja ihana hetki!” Kokander kehuu ja kaivaa esille kartonkipakkaukset.

Näin taittelet muovipussin kätevästi pieneen tilaan Mikon ohjeilla! Katso video tästä! 

Kokander haluaa laittaa hyvän kiertämään ja opettaa Mikko Kuustoselle kätevän tavan säilöä kartonkipakkaukset. Kartongit mahtuvat yllättävän pieneen tilaan, kun ne ensin avataan ja pakkauksen sivut taitetaan ulospäin. Sen jälkeen pakkaus käännetään pitkittäin puolivälistä niin, että sen yläreunan saa sujautettua alareunan alle! Lopulta pakkaus näyttää siististi viikatulta kauluspaidalta.

”Sekin on hienoa, että asiat eivät valu ulos täältä. Nämä menee hirmu pieneen tilaa. Nää on kätevä laittaa vaikka tyhjään hanaviinipakettiin”, Kokander opastaa.

Paketit voi taitella kierrätykseen muovikorkkien kanssa tai ilman niitä.

”Korkit saa tungettua tänne, mutta ajattelin, että se on Mikolle, ensikertalaiselle, liian haastavaa”, Kokander kiusoittelee.

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin kello 21 Nelosella. Ruutu+ tilauksella näet seuraavan jakson ennakkoon! Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset ja Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset. #hhu

Suolistosta suora hermoyhteys aivoihin ja Välimeren ruokavaliosta helpotusta masennukseen! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja? Äänestä!

Vastaa ja vaikuta! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja?

Suolistosta on suora hermoyhteys aivoihin

Jo pitkään on puhuttu, että suolisto on “toiset aivomme”. Nyt suoliston ja aivojen yhteys on havaittu olevan entistäkin vahvempi, ja viestit kulkevat nopeasti edestakaisin hermojen ansiosta. Suolisto on suuri aistinelin, ja siinä on sata miljoonaa hermosolua. Lihavuus, syömishäiriöt, masennus ja autismi liittyvät kaikki suolistohäiriöihin. Nyt tehtyjen havaintojen avulla voidaan edistää hoitojen kehittelyä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suolistosta-suora-hermoyhteys-aiv...

USB-tikkua irroitettaessa tikku kannattaa poistaa turvallisesti

Yhdysvaltalaisen Phillip Remaker kysymys yhteisöllisellä kysymys–vastaus-sivustolla, Quorassa, on saanut vastauksia jo yli 92 000. Kysymys koski USB-tikun irroittamista koneesta ilman, että sitä on ensin poistanut koneesta turvallisesti. Kysymyksessä epäiltiin “turvallisen poistamisen” tarpeellisuutta. Useat vastaajat kuitenkin huomauttivat, että mikäli koneella käsitellään tietoja, jotka sijaitsevat tikulla, pelkkä irrottaminen koneesta saattaa vioittaa tiedostoa tai hävittää sen jopa kokonaan. Tästä syystä USB-tikun irrottamiseen kannattaa käyttää tarvittava 30 sekuntia enemmän ja tehdä se turvallisesti.

https://www.sciencealert.com/does-it-really-matter-if-you-pull-a-usb-out...

Suomalainen tähtitieteilijä löysi läheltämme supermaan

Barnardin tähtikunta on meitä toiseksi lähin, ja lähin yksinäinen tähti. Tuota tähteä kiertää kolme kertaa Maan massainen kiviplaneetta. Supermaasta ensimmäisen havainnon teki suomalainen tähtitieteilijä Mikko Tuomi, joka työskentelee Hertfordshiren yliopistossa Englannissa. Vain kuuden valovuoden päässä meistä oleva Barnard b planeetta ei sijaitse niin sanotulla elämävyöhykkeellä. Tuomi arvio planeetan olevan jään peitossa, minkä lisäksi siellä on 170 astetta miinusta.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomalainen-tahtitieteilija-loysi...

Vauvan nauru liittyy puheen opetteluun

Vauvat ja simpanssit nauravat selkeästi enemmän sisään hengittäessä, kuin mitä aikuiset ihmiset. Amsterdamin yliopiston psykologian tutkija Disa Sauter tutki 3–18 kuukauden ikäisten vauvojen naurua. Nuoremmat vauvoista nauroivat sekä sisään että uloshengittäessä, kun taas jo vanhemmat vauvoista nauroivat pääasiassa uloshengitettäessä. Vielä ei varmuudella tiedetä miksi kädellisistä vain ihmiset nauravat ulos hengittäessään. Tutkija Sauterin mukaan yksi mahdollisuus on, että ihmisen äänen ohjailu kehittyy omalla tavallaan, koska ihminen oppii puhumaan.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vauva-nauraa-kuin-simpanssi

Me emme voi luottaa muistoihimme

Norjalainen neurotieteilijä Ylva Østby on julkaissut yhdessä sisarensa, kirjailija Hilde Østbyn kanssa kirjan valoittaakseen muistin toimintaa sikäli kuin se tämän päivän tieteen pohjalta tunnetaan. Muistin toimintaan on liitetty paljon virheellisiä teorioita, jotka häiritsevät edelleen sitä, miten me ymmärrämme muistin. Østbyt painottavat, että muistot eivät ole tiedostojen kaltaisia kirjauksia tapahtuneista. Filosofisesti tarkastellen muistot ovat aina epäluotettavia.

https://www.theguardian.com/science/2018/nov/18/philisophically-speak-we...

Temperamentti vaikuttaa yksilön ruokailutottumuksiin

Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman tutkimuksen mukaan yksilön ruokailutottumuksiin vaikuttaa hänen synnynnäinen temperamentti. Erilaisten ruokien syömistä tiedusteltiin yli sadalla eri kysymyksellä, joiden perusteella havaittiin selkeitä yhtäläisyyksiä. Esim. elämyshakuiset söivät tutkimuksen mukaan enemmän kalaa ja rasvaa ja joivat enemmän alkoholia. Sen sijaan viljaa, maitotuotteita ja hiilihydraatteja oli heidän ruokavalioissaan vähemmän. Temppermentti on synnynnäistä ja se vaikutta siihen, mitä yksilö haluaa syödä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005821166.html?share=94081b78ed67b3b3e...

Laservaloilla luodusta lisätystä todellisuudesta apua vanhusten arkeen

Oulun yliopiston Zeeshan Asghar väitöskirja selvitti lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia toimia vanhusten apuna arjessa. Asghar tutki vanhusten etäopastusta valoprojisoinnin avulla. Tavoitteena oli tutkia tapaa helpottaa vanhusten arkea ilman erillistä laitetta tai datalasien käyttöä. Tutkimuksen käyttäjäryhmä koostui ryhmästä, joista osa kärsi muistin vajaatoiminnasta. Tutkimuksessa havaittiin, että käyttöesineisiin, laitteisiin ja tiloihin asennetuilla lisätyn todellisuuden valaistusvarustuksista oli apua vanhusten arjessa.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/lisatylla-todellisuudella-tukea-vanhusten...

Kilogramma ei ole enää entisensä

Vuodesta 1889 lähtien platinasta ja iridiumista valmistettu mitta on toiminut kilogramman prototyyppinä. Sitä on säilytetty lasikupujen alla kassakaapissa Pariisissa. Vuosien varrella kilogramman punnus on keventynyt 50 gramman miljoonasosaa. Nyt tuo 130 vuotta käytössä ollut punnus on korvattu. Vastedes kilogramma määritetään Planckin vakion avulla.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kilogramma-ei-ole-enaa-entisensa 

On todennäköistä, ettei Suomessa esiinny pölypunkkeja

Petivaatteiden tuulettamista pakkasella suositaan hyvänä tapana päästä eroon pölypunkeista. Nykyään huoli pölypunkkien olemassa olosta voi olla kuitenkin täysin turha. 1970-luvun alussa noin neljänneksestä tutkimuskodeista löydettiin pölypunkkeja ja 1990-luvun lopussa enää 6% näytteistä. Suomen ilmasto sekä tiiviit, ilmastoidut asunnot eivät suosi pölypunkkeja. Allergia-, iho- ja astmaliitto selvittää nyt löytyykö suomalaiskodeista pölypunkkeja lainkaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005821110.html?share=8fd4fde97cf6aabf7...

Suomalainen harrastaa kulttuuria lähtemällä ihmisten ilmoille

Tilastokeskus julkaisi marraskuussa 2018 tutkimuksen, jossa he olivat kartoittaneet yli 7000 suomalaisen vapaa-ajan käyttäytymistä. Selvisi, että 2010-luvulla konserteissa käyminen oli kasvanut merkittävästi siinä missä esim. päiväkirjan kirjoittaminen oli vähentynyt. Elävää musiikkia kävi kuuntelemassa peräti 60 prosenttia suomalaisista. Erityisesti tekno ja hip hop konsertit olivat nostaneet suosiotaan. Yleisesti tutkimuksesta oli havaittavissa, että suomalaiset lähtivät nauttimaan kulttuuria ihmisten ilmoille.

https://yle.fi/uutiset/3-10517975

Uudet menetelmät kouluissa heikentävät mahdollisuuksia oppia

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan peruskoulun digitalisaation lisääminen sekä oppilaslähtöinen oppiminen eivät tehosta oppimista vaan itse asiassa eriarvoistavat sitä. Uusissa oppimistavoissa korostui esim. vanhempien käyttämä aika lapseen, mikä vaikutti suoraan oppilaan mahdollisuuksiin menestyä koulussa. Perinteisen opettaja auktoriteetin sijaan digitaalinen ja ilmiöoppiminen vaativat paljon enemmän itsekontrollia, itsenäisyyttä, keskittymiskykyä, aloitteellisuutta ja joustavuutta. Läheskään kaikilla 15-vuotiaille ei näitä taitoja ole vielä kehittynyt.

https://www.hs.fi/elama/art-2000005903400.html

Erityisen tukevat ja vaimentavat juoksukengät saattavat lisät rasitusvammoja

Vuosien ajan juoksukenkiä on kehitetty yhä paremmiksi ja teknisemmiksi, mutta rasitusvammat eivät silti ole vähentyneet. Jyväskylän yliopistossa koehenkilöt laitettiin juoksemaan erilaisilla kengillä ja eripituisia matkoja. Samalla juoksusta tehtiin 3d-liikeanalyysia ja mitattiin iskuvoimia jalan osuessa alustaan. Havaittiin, että jalkaan kohdistuva isku voimistui 12 prosenttia, kun jalassa oli erittäin vaimentavat kengät. Husin liikelaboratorion tutkija Juha-Pekka Kulmala muistuttaa toisesta ääripäästä, missä suositaan “minimalistijuoksua”, jossa on omat riskinsä. Hän suosittaakin kultaista keskitietä ja 2–3 sentin pohjalla varustettuja juoksukenkiä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vaimentava-juoksukenka-saattaa-li...

Brasiliasta löytyi valtava termiittien rakennelma

Paikalliset ovat tienneet jo pitkää termiittien tekemistä kummuista, mutta nyt niitä on vasta tutkittu kunnolla. Noin 2,5 metriä korkeita ja pohjastaan 9 metriä halkaisijaltaan olevia kumpuja on jopa 200 miljoonaa 230 000 neliökilometrin suuruisella alueella. Termiitit kaivavat maan alle tunneliverkostojaan ja siirtävät hiekkaa maan päälle rakentaen samalla vajaan kolmen metrin korkuisen kummun. Vanhimmat kummuista ovat jopa 4000 vuotta vanhoja ja nuorimmat 700 vuotta. Kyseessä on luonnon todellinen insinöörityön taidonnäyte.  

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/brasiliasta-loytyi-valtava-elaint...

 

Suomessa on käynnissä hanke, jonka tarkoitus on kehittää automatisoitua meriliikennettä

Digitalisaatio ja automatisointi tulevat mullistamaan merenkulkua vauhdilla. Vuonna 2016 perustettu Sea One -ekosysteemissä on mukana isoja suomalaisia kansainvälisiä toimijoita, jotka yhteistyössä pyrkivät edistämään ja kehittämään itseohjautuvaa meriliikennettä. Autonomisissa laivoissa päätöksenteko perustuu tietoon, älykkäisiin algoritmeihin, tekoälyyn ja huippuunsa vietyyn optimointiin. Projekti tähtää autonomisen meriliikenteen mahdollistamiseen vuoteen 2025 mennessä.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/merten-alykas-tulevaisuus-yha-vakevammin-...

Olemme kaikki tähtiainesta

Kuoleva tähti suoltaa avaruuteen valtavia määriä elämän alkuaineita. Yleisimmät alkuaineet vety ja helium syntyivät heti jo alkuräjähdyksen jälkeen. Supernova Cassiopeia A on meistä noin 11 000 valovuoden päässä 300 vuotta sitten räjähtänyt supernova. Yhdysvaltain avaruushallinnon Chandra-röntgenteleskooppi kuvasi kuuluisan supernovan Cassiopeia A:n jäännöksiä ja osoitti, että kuolinkouristuksissaan tähti suolsi avaruuteen uskomattomia määriä meille tuttuja alkuaineita, samoja alkuaineita, joista mekin koostumme.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/olemme-kaikki-tahtiainesta 

Kissan kielen oivallinen rakenne selvittää takut erinomaisesti

Kissan kielen sarveisaineesta muodostuneet nystyt eivät ole pystysuoria vaan kaarevia. Nystyjen päässä on myös ontto U-kirjaimen muotoinen pää, jonka avulla kissa kieli kuljettaa sylkeä. Nämä nystyt ovat lepotilassa vaakasuorassa, kitalakeen päin, mutta kissan alkaessa käyttää kieltä ne pompahtavat pystyyn. Näiden havaintojen avulla tutkija ovat luoneet 3D-tulostimella harja, joka mukailee kissan kielen ominaisuuksia. He ovat nyt hakemassa patenttia tälle harjalla, josta he uskovat olevan apua lemmikkien hoidon lisäksi mattojen puhdistamiseen sekä lemmikkien irtokarvojen irrottamiseen esim. huonekaluista.

https://yle.fi/uutiset/3-10518061 

Välimeren ruokavalio voi hillitä masennusta

Välimeren ruokavalio pitää sisällään paljon kasviksia ja hedelmiä, siinä rasva tulee pääasiassa oliiviöljystä, lihaan syödään vähän, kun taas kaloja sekä mereneläviä enemmän. Ruokavaliomme vaikuttaa kehomme toimintaan, ja siten myös mieleemme. Ravinto säätää myös aivokemiaa. Australialaistutkimuksessa masennuspotilaat raportoivat Välimeren ruokavalion helpottaneen oireita ja kohentaneen mielialaa. Jo vaihto sekaruokavaliosta kasvispainotteiseen on havaittu parantaneen mielialaa huomattavasti.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/valimeren-ruokavalio-voi-hillita-...

Aalto-yliopiston Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen

Satavuotiasta Suomea juhlistava satelliitti joutui odottamaan vuoden, ennen kuin se pääsi Falcon 9 kantoraketin mukana avaruuteen joulukuun 3. päivä. Suomi 100 -satelliitti kiertää avaruudessa radalla, joka kulkee napa-alueiden päältä, näin satelliitti on myös useasti Suomen yllä. Satelliitin avulla saadaan tietoa ns. avaruussäästä sekä kuvia Suomesta ja revontulista. Samalla testataan myös uutta Aalto-yliopiston kehittämää 3d-printattua muoviosaa, joka mahdollistaa tulevaisuudessa kevyempien ja edullisempien satelliittien valmistuksen.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/vuoden-odotus-ohi-suomi-100--satelliitti-...

Hiihtoloma keksittiin, jotta koululaiset saataisiin pois pulpetista ja pihalle liikkumaan

Kouvolalainen voimistelunopettaja ja suojeluskuntaupseeri Santeri Hirvonen ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä vuonna 1926 koululaisille sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa. Seitsemän vuotta myöhemmin Kouluhallitus hyväksyi Valtion urheilulautakunnan aloitteen. Joululomasta irrotettiin yksi viikko keväämmälle, ja sen ansiosta Suomessa vietetään helmi–maaliskuussa hiihtolomia. Viikon mittaisen loman tarkoitus on kannustaa ulos liikkumaan. UKK-instituutti on listannut eri ulkoliikunta muotojen hyötyjä.

http://www.ukkinstituutti.fi/talviliikunta

Parrakas mies on tutkitusti puoleensavetävämpi

Yhdysvalloissa on tutkittu sitä, miten parta vaikuttaa siihen, kuinka kiinnostavaksi naiset kokevat miehen. 8500 naista osallistui kokeeseen, jossa he pääsivät selaamaan miesten kuvia. Vaihtoehtoina oli täysin ajeltu sekä viisi päivää, 10 päivää ja neljä viikkoa parranajon jälkeen olevat kasvot. Yllättävää oli se, että täysin parraton naama menestyi vertailuissa huonoiten. Houkuttelevimmaksi koettiin 10 päivän sänki.

https://www.indy100.com/article/men-beards-more-attractive-women-study-f...

Taidekokemuksia lääkkeeksi ja stressi pienentää aivoja! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja? Äänestä!

Vastaa ja vaikuta! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja?

Sukupuoli vaikuttaa jatko-opiskelupaikkaa valittaessa

Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa, silti koulutusvalinnat ovat Suomessa Euroopan unionin sukupuolittuneimmat. Nuorten toiveammateissa näkyvät perinteiset naisten ja miesten työt. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan pojista yli kolmannes ja tytöistä viidennes arveli, että sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan. Omien harrastusten tai vanhempien ammattien ollessa sukupuolelle epätyypillisiä, rohkaisevat nämä rikkomaan perinnettä.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus/sukupuoli-ja-perhe-vaikuttav...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Hakusanojen avulla voidaan löytää ihminen valvontavideoista

Intiassa on kehitteillä ohjelma, jota on tituleerattu “videokuvien Googleksi”. Ohjelmaan kirjoitetaan hakusanoja, kuten henkilön pituus, sukupuoli ja vaatetus, minkä jälkeen kone etsii videokuvasta kyseiset kriteerit omaavaa henkilöä. Ohjelmaa aiotaan kehittää nykyistä paremmaksi ja tavoitteena on, että se oppisi erottamaan myös ihmisen ruumiinrakenteen ja kehon asennon. Kyseinen ohjelma kehittää valvontajärjestelmiä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ihmiset-loytaa-valvontavideoista-...

 

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Stressi kutistaa keski-ikäisen aivojen kokoa

Harvardin ja Bostonin yliopistoissa tutkittiin runsasta 2200 keski-ikäistä. Osallistujat tekivät muistia ja ajattelukykyä mittaavia testejä, jotka toistettiin kahdeksan vuoden päästä.

Koehenkilöt, joilla oli kehossaan eniten stressihormoni kortisolia, suoriutuivat mustia ja päättelykykyä vaativissa tehtävistä heikoimmin. Stressin havaittiin heikentävän aivojen toimintaa ja jopa kutistavan niitä fyysisesti.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/stressi-kutistaa-keski-ikaisen-ai...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Sambiasta on löydetty yksi kaikkien aikojen suurin smaragdi 

Erinomaisen kirkas ja kullanvihreän sävyinen smaragdi painaa reilun kilon eli 5655 karaattia. Smaragdit koostuvat kovassa paineessa kristalloituneesta beryllimineraalista. Kyseisen kaivoksen smaragdit ovat syntyneet noin 450 miljoonaa vuotta sitten vulkaanisen aktiivisuuden seurauksena. Inkalamuksi eli ”Leijona-smaragdiksi” nimetty jalokivi huutokaupataan marraskuun lopulla, ja 10 prosenttia myyntihinnasta menee leijonien suojeluohjelmien tukemiseen.

https://tekniikanmaailma.fi/sambiasta-loytyi-yksi-kaikkien-aikojen-suuri...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Kaksi proteiinia mahdollistaa ihmisen pystyyn nousemisen ilman pyörtymistä

Baroreseptoriheijaste eli paineheijaste on tärkein verenkierron nopea säätelyjärjestelmä. Noustessamme istuma-asennosta pystyyn, syke nousee hetkellisesti, verisuonet supistuvat ja tarvittaessa sydämen supistusvoimakkuus lisääntyy, jotta verta riittäisi päähän asti, emmekä pyörry. Nyt tutkijat ovat vakuuttuneita, että kaksi proteiinia, PIEZO1 ja PIEZO2 ovat oleellisesti vaikuttamassa kehomme paineheijasteeseen. Tästä tiedosta on hyötyä verenpainelääkkeitä kehitettäessä ja hoidettaessa verenpaineen säätelyongelmia.

https://www.sciencealert.com/why-you-dont-faint-every-time-you-stand-eve...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Variksenmarjasta on löydetty peptidi, josta on apua superbakteereja vastaan

Oulun yliopiston Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön dosenttien Anna Maria Pirttilä ja Tejesvi Mysoren alkuperäisenä tarkoituksena oli löytää lääkinnällisesti hyödyllisiä yhdisteitä paikallisista kasvilajeista. Ryhmä tutki useita eri kasvilajeja, kuten kanervaa ja suopursua. Variksenmarjassa elävästä mikrobista on löytynyt antibakteerisen proteiinin pätkä eli peptidi, joka pystyy tuhoamaan tulehduksia aiheuttavia bakteereja. Tutkijat ovat perustaneet start up -yrityksen, joka kehittää antimikrobisilla peptideillä päällystettyjä katetreja. Virtsatieinfektiot tappavat Euroopassa joka vuosi yli 6000 ihmistä.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/variksenmarjasta-loytyi-uusi-keino-superb...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

NASA on julkaissut avaruudesta 8K-videota, joka sisältää 16 kertaa enemmän kuvapikseleitä kuin normaali HD-kuva

Ensimmäiset HDTV-lähetykset käynnistyivät Suomessa vuonna 2005. Nykyään useista kotitalouksista löytyy Full HD -televisio, minkä lisäksi markkinoilla on ollut pitkään jo 4K-televisiota. Nasan julkaisema video avaruudesta on 4K-kuvaa neljä kertaa isompaa. Kuvapikseleiden moninkertainen määrä luo tunteen kolmiulotteisuudesta. Tällä hetkellä kuluttajille on tarjolla muutama varsin hintava televisio, jotka kykenevät toistamaan 8K-videota. Käytännössä kotisohvalta 4K- ja 8K-kuvan eroa hädin tuskin erottaa.

https://tekniikanmaailma.fi/nasa-julkaisi-ensimmaisen-8k-videon-avaruude...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Aivoissa sijaitsevat kaliumkanavat säätelevät alkoholista saatavaa mielihyvää Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan

Illinois’n yliopisto tutkijat paikansivat hiiriltä kaliumkanavan, joka näyttää säätelevän alkoholista saatavaa mielihyvää. Jos näitä kanavia on vähemmän, alkoholi ei tuota samanlaista mielihyvää, ja sitä täytyy juoda enemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tämä voisi teoriassa selittää sitä, miksi jotkut juovat hillittömästi, kun toisille riittää vähempikin. Tutkijat toivovat, että havainto voisi jatkotutkimuksissa johtaa täsmälääkkeen kehittämiseen taistelussa viinan kiroja vastaan. Kaliumkanavaan tähtäävällä lääkkeellä voitaisiin poistaa alkoholin nauttimisesta seuraava mielihyvä kokonaan.

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kytkin-aivoissa-saataa-alkoholist...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Taidekokemuksia aletaan määrätä “lääkkeeksi”

Kanadassa on käynnistymässä hyvin epätavallinen kokeilu, jossa lääkärit voivat määrätä potilailleen taidekokemuksia ja antaa ilmaisia pääsylippuja museoihin. Nämä taidereseptit ovat tarkoitettu henkilöille, joilla on sekä henkisiä että fyysisiä sairauksia. Määrätty taidekokemus sisältää pääsylipun potilaalle sekä toiselle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Taiteella on positiivisia vaikutuksia yksilön mielenterveyttä ajatellen, ja tätä kokeilua on ajateltu muiden hoitojen tueksi.

https://www.sciencealert.com/canadian-doctors-are-going-to-start-writing...

Äänestystulokset tulevat näkyville 21.1.2019 klo 15:45.

Bitcoinien louhinta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen

Bitcoin on vuonna 2008 luotu avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta. Toisin kuin viralliset valuutat, bitcoinit eivät ole keskuspankin tai muunkaan keskitetyn tahon liikkeellelaskemia, vaan niiden olemassaolo perustuu Bitcoin-ohjelmaa ajavien tietokoneiden vertaisverkon ylläpitämään laskentatehoon Internetissä. Uuden tutkimuksen mukaan, mikäli bitcoin otetaan käyttöön samalla vauhdilla kuin muitakin uusia teknologioita, se synnyttäisi yksinään niin paljon päästöjä, että globaalit lämpötilat voivat nousta kahdella asteella vuoteen 2033 mennessä.

https://tekniikanmaailma.fi/jos-bitcoinin-kaytto-yleistyy-ilmasto-lampen...

Äänestystulokset tulevat näkyville 30.1.2019 klo 15:45.

Nyt kuullaan totuus! Kuuluuko ananas pitsaan? – 33 suomalaista julkkista vastaa tunteita kuumentavaan kysymykseen!

Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa nostetaan ruokamaailman kuuma peruna pöydälle ja kysytään panelisteilta: kuuluuko ananas pitsaan.

Viidestä panelistista vain yksi, näyttelijä Niina Lahtinen on sitä mieltä, ettei ananasta laiteta pitsaan. Vakiopanelistit, puheenjohtaja Riku Nieminen ja vieraileva panelisti Happoradion Aki Tykki ovat sitä mieltä, että ananasta voi hyvillä mielin mutustaa pitsassa.

”Ananasta voi laittaa ihan joka paikkaan”, Mikko Kuustonen hehkuttaa.

Niina Lahtinen vaatii uudelleenlaskentaa ja Riku Nieminen komentaa tarkistusnauhan pyörimään. Videolla 27 suomalaista julkisuudesta tuttua henkilöä kertoo, syövätkö he pitsansa ananaksella vai ilman.

Tiukan kommenttikierroksen jälkeen ananas armahdetaan äänin 16–11. Ananasta pitsansa kanssa nauttivat muun muassa Aamulypsyn ja Haluatko miljonääriksi? -ohjelmien juontaja Jaajo Linnonmaa, näyttelijä Pilvi Hämäläinen sekä Apulannan solisti ja The Voice of Finland -valmentaja Toni Wirtanen.

Ananaksesta kieltäytyvät muun muassa Radio Suomipopin Tinni Wikström, laulaja Anna Puu, entinen alppihiihtäjä Kalle Palander sekä kirjailija Juha Vuorinen.

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset ja Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset. #hhu

Tätä et näe televisiosta! Kummeli-legenda muistelee hemaisevaa opettajaansa – levoton läppä pudottaa koko kuvausryhmän

Hyvissä ja huonoissa uutisissa vieraileva Kummeli-legenda Heikki Silvennoinen muistelee viriilejä nuoruusvuosiaan sen verran lennokkaasti, että paljon kuullut ja nähnyt kuvausryhmä putoaa täysin.

Levottomuuksiin lietsoo uutinen, jonka mukaan nuoret milleniaalit masturboivat enemmän kuin muut sukupolvet.

”Muistan koulusta, kun meidän yksi naisopettaja, oisko hän ollut kolmessakympissä, istui opettajanpöydän takana, nosti toisen jalan toisen päälle – ja näin, että siellä oli sukkanauhat! Siitä meni viikko…”, Heikki selittää ja elehtii, miten vaikeaa sukkanauhanäkyä oli saada pois mielestä!

Silvennoinen tunnustaa, että nuoruusvuosinaan pienenpienikin eroottinen vire sai hänet innostumaan.

”Olin nuori ja innokas, se oli ihan liivimainokset, yöllä, parvekkeella”, hän kuvailee helpotuksen hetkiä.

Panelistit Mikko Kuustonen, André Wickström, Niina Lahtinen, Juha Vuorinen ja puheenjohtaja Riku Nieminen repeävät tarinasta täysin!
”Tää ohjelma ei tuu ulos! Tää jakso ei mee sisään eikä tuu ulos!” Kuustonen nauraa!

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset ja Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset. #hhu

Mira Luoti sai kolmessa vartissa tarpeekseen Tinderistä – ”Yleensä mua tullaan pokaamaan sillä, että mun musa on paskaa”

Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa pohditaan, onko vaikeasti tavoiteltavan esittäminen hyvä vai huono uutinen. Ohjelman panelistina vieraileva laulaja Mira Luoti tunnustaa uutisen yhteydessä katastrofaalisen Tinder-kokeilunsa lopputuloksen. Tinderin lisäksi erikoisia kohtaamisia riittää myös tosielämässä.

”Kerran rohkenin kokeilla Tinderiä ystävien seurassa. Koin kauhean hyökkääväksi, kun niitä supertykkäyksiä tuli hullun lailla. En reagoinut niihin, vaan päätin lopettaa leikin. Ne supertykkääjät eivät päästäneet irti, vaan lähestyivät muita reittejä, esimerkiksi Instagramin kautta!” Mira kuvailee vain kolme varttia kestänyttä kokeiluaan.

”Yleensä mua tullaan pokaamaan sillä, että mun musa on paskaa. Se alkaa muuttua, kun ne tapaa mut. Sit sitä aletaan kääntää ja näkökulma muuttuu ja sitten olenkin jotain aivan fantastista sen jälkeen”, Mira kertoo.

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset ja Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset. #hhu