Hyvät ja huonot uutiset

Seuraavat tv-esitykset

ma 25.9. 21.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
ti 26.9. 19.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
ti 26.9. 21.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
to 28.9. 20.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
pe 29.9. 23.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')

Hyvät ja huonot uutiset

Legendaarisen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman uudet jaksot nähdään Nelosella ja Ruudussa syksyllä 2017! Hervotonta paneelijoukkoa luotsaa Kari Ketonen ja uutisia ruotivat vanhat tutut Niina Lahtinen, Mikko Kuustonen ja Paula Noronen sekä keväällä mukaan tulleet Juha Vuorinen ja André Wickström. Jokaisessa jaksossa vierailee ajankohtainen yllätyspanelisti. #hhu

Seuraavat tv-esitykset

ma 25.9. 21.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
ti 26.9. 19.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
ti 26.9. 21.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
to 28.9. 20.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
pe 29.9. 23.00 Kausi 9 - Jakso 2 - Uteliaisuus ihmissuhteissa
Kausi 9. Jakso 2/10. Uteliaisuus ihmissuhteissa. Kauden toisessa jaksossa nähdään painajaisunia ja pohditaan, missä kulkee hyväntahtoisen uteliaisuuden raja. Puheenjohtaja Kari Ketosen tiukassa valvonnassa panelistit Mikko Kuustonen, Paula Noronen, André Wickström ja Juha Vuorinen pääsevät myös näyttämään taitonsa sipulinpilkkojina. Vieraan paikalla vitsejä roiskii Stan Saanila. Kotimainen keskusteluohjelma. (40')
5 uutta julkaisua

Hyvät ja huonot uutiset starttaa uusin jaksoin jo yhdeksännen kautensa – ilmoittaudu mukaan studioyleisöön!

Huippusuosittu Hyvät ja huonot uutiset jatkuu syksyllä 2017 juontaja Kari Ketosen johdolla! Paneelissa nähdään viime kevään hulvaton kokoonpano Niina Lahtinen, Mikko Kuustonen, Paula Noronen, Juha Vuorinen sekä André Wickström. Lisäksi jokaisessa jaksossa vierailee yllätyspanelisti.

Kerää hauska porukka kasaan ja ilmoittaudu yleisöksi lähettämällä seuraavat tiedot alla olevaan sähköpostiosoitteeseen:

- yhteyshenkilön nimi, sähköposti ja puhelinnumero
- ryhmän koko
- toivottu kuvausajankohta

Käsittelemme yhteydenotot saapumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiseen kannattaa merkitä useampi vaihtoehto, sillä yleisöpaikat menevät todella nopeasti. Nauhoituksiin osallistuvien tulee olla 18 vuotta täyttäneitä.

Kuvauspäivät ja -ajat:

Ma 14.8. päivä klo 13.30
Ma 14.8. ilta klo 18.00

Ti 29.8. päivä klo 13.30
Ti 29.8. ilta klo 18.00

Ma 25.9. päivä klo 13.30
Ma 25.9. ilta klo 18.00

To 28.9. päivä klo 13.30
To 28.9. ilta klo 18.00

To 19.10. päivä klo 13.30
To 19.10. ilta klo 18.00

Ilta-ajat ovat nyt täynnä, mutta joihinkin päiväkuvauksiin löytyy vielä toistaiseksi tilaa.

Hyvät ja huonot uutiset kuvataan Helsingin Pasilassa. Nauhoitusten kesto on noin 2,5–3 tuntia ja paikalle on tultava noin 30 minuuttia aiemmin. Lähetämme yhteyshenkilöille vahvistuksen, tarkemman ohjeistuksen ja nauhoituksen tiedot sähköpostitse.

(Pidätämme oikeudet muutoksiin.)

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: hhu@yellowfilm.fi

Löydät meidät myös:
www.nelonen.fi/hhuutiset
Facebook: Hyvät ja huonot uutiset
Instagram: @hhuutiset
Twitter: @hhuutiset
#hhu

Rintaruokinnassa eettisiä ongelmia ja hintamielikuva hämää viininjuojia! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja – äänestä!

Vastaa ja vaikuta! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja?

Hintamielikuva hämää viininjuojan makuaistia

Saksalaistutkimuksen mukaan hinnakas viini maistuu edullista paremmalta, koska makukokemus syntyy osin viinin hinnan luomasta mielikuvasta. Bonnin yliopiston tutkijat maistattivat koehenkilöillä tilkkasia samasta pullosta, mutta uskottelivat heidän naukkailevan eri hintaluokkien viinejä. Vaikutus on sama, jos ihminen pelkästään luulee juovansa kallista viiniä.

https://tekniikanmaailma.fi/tiede/kallis-viinipullo-tekee-aivoille-kepposet-tutkimus-paljasti-miksi-kallis-viini-maistuu-paremmalta/

Kaksikielisillä on erilainen aikakäsitys kuin yhtä kieltä puhuvilla  

Kaksikieliset muuttavat ajatteluaan ja käyttäytymistään sen mukaan, mitä kieltä milloinkin puhuvat, osoittaa Tukholman ja Lancasterin yliopiston yhteistutkimus. Osa kielenpuhujista hahmottaa ajan kestona, osa puolestaan määränä, ja siksi ajanilmauksissa voi olla isojakin eroja eri kielten välillä. Kaksikielisyys antaakin ihmisille enemmän vaihtoehtoja ja tekee heistä joustavampia ajattelijoita.

http://www.independent.co.uk/life-style/bilingual-speakers-time-different-people-one-language-study-swedish-spanish-a7715146.html

Geenilöydökset antavat uutta tietoa älykkyydestä

Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi yli 78 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen dna:ta ja vertasi sitä heidän koulutustasoonsa, elintapoihinsa ja älykkyysosamääräänsä. Tutkimuksessa paikannetuilla geeneillä näyttäisi olevan vaikutusta ainakin pituuteen, koulumenestykseen ja kykyyn lopettaa tupakointi. Älygeenien puute taas korreloi muun muassa skitsofrenian ja ylipainon kanssa.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005223265.html

Musteläiskätesti on luultua tarkempi

Sveitsiläispsykiatri Hermann Rorschachin musteläiskätestiä vuodelta 1921 on pidetty pitkään pseudotieteellisenä. Viime vuosina sen on kuitenkin tunnustettu antavan oikeansuuntaisia tuloksia. 10 mustekuviota esitetään tutkittavalle aina tietyssä järjestyksessä, ja hänen pitää kertoa, mitä ne hänen mielestään esittävät. Oikeita ja vääriä vastauksia ei ole, mutta jos tutkittavan tulkinta poikkeaa paljonkin valtavirrasta, sitä voidaan pitää merkkinä jostain mielenhäiriöstä.

http://www.nationalgeographic.com/magazine/2017/09/explore-health-rorschach-psychology-test/

Eläin voi selvitä hengissä tultuaan syödyksi

Jotkin eläinlajit voivat kulkeutua elävänä koko matkan toisen eläimen ruuansulatuskanavan läpi ja joutua syöjänsä kakkaamana tai oksentamana kauaskin alkuperäisestä elinympäristöstään. Tällaisia selviytyjiä ovat esimerkiksi tietyt etana-, käärme-, kovakuoriais- ja äyriäislajit, joita suojaa paksu nahka tai kuori tai jotka eivät tarvitse hengittämiseen paljon happea.

http://www.bbc.com/earth/story/20170424-there-are-animals-that-can-survive-being-eaten?ocid=fbert

Tiedeartikkeli puree lukijaan paremmin jos sisällön pukee tarinaksi

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 700 tiedeartikkelin tyylivalintojen vaikutusta lukijoihin. Painavakaan sisältö ei välttämättä saanut lukijoita vakuuttuneeksi, jollei esitysmuoto ollut riittävän kiinnostava. Mitä enemmän artikkeleissa oli kerronnallisuutta, sitä todennäköisemmin ne julkaistiin jossain merkittävässä lehdessä, ja sitä enemmän niitä myös siteerattiin.

http://www.futurity.org/writing-style-scientific-papers-1324472-2/

Rintaruokinnan kutsuminen luonnolliseksi on eettisesti ongelmallista

Lääketieteessä vastakkainasetteluihin liittyy aina perustavanlaatuisia kysymyksiä. On selvää, että lapsen ravitseminen äidinmaidolla on luonnon sanelemaa, mutta kaikki äidit eivät pysty imettämään jälkeläisiään esimerkiksi fysiologisista syistä. Onko silloin oikein kutsua rintaruokintaa luonnolliseksi? Ovatko muut keinot väärin ja epäluonnollisia? Entä jos luonnollisin vaihtoehto ei olekaan se riskittömin ja terveellisin?

http://www.collective-evolution.com/2017/05/11/paediatricians-now-advised-its-dangerous-to-call-breastfeeding-natural/

Silmän liikkeet ilmentävät kärsivällisyyttä

Sakkadit ovat hyvin nopeita silmän liikkeitä. Liikeradoiltaan ne ovat kaikilla ihmisillä samanlaisia, mutta niiden nopeus vaihtelee. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkimuksessa huomattiin, että nopeasilmäiset olivat myös hidassilmäisiä kärsimättömämpiä. Pienimmätkin silmän liikkeet voivat siis paljastaa jotain persoonallisuudestamme.

http://www.tohtori.fi/?page=7706206&id=5729042

Yhteislenkit on kielletty Burundissa

Afrikkalaiset pitkän matkan pinkojat hallitsevat maailmantilastoja, mutta pikkuvaltio Burundissa juoksijoiden elämästä on tehty hankalaa. Presidentti Pierre Nkurunziza on nimittäin kieltänyt kansalaisilta kimpassa juoksemisen poliittisista syistä. Hän haluaa estää opposition propagandan levittämisen juoksun varjolla, samoin vehkeilyn itseään ja muita vallanpitäjiä kohtaan.

http://www.adnsur.com.ar/2017/08/sabias-burundi-esta-prohibido-running/

Liika sokerinsyönti lisää miehillä masennusriskiä  

Isossa-Britanniassa miehet syövät huomattavasti enemmän sokeria kuin naiset, paljastaa laaja kansallinen tutkimus. Toisessa tutkimuksessa kerättiin puolestaan sekä ruokavaliota että mielenterveyttä koskevia tietoja yhteensä 5 000 mieheltä ja 2 000 naiselta. Havaittiin, että paljon sokeroituja juomia, leivonnaisia ja makeisia nauttivilla miehillä on korkeampi riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen kuin vähemmän makeaa syövillä. Naisiin sokeri ei näyttäisi vaikuttavan samalla tavalla.

https://www.theguardian.com/society/2017/jul/27/too-much-sugar-could-increase-depression-risk-in-men-study-suggests

Hyvät ja huonot uutiset -panelistien nuoruuskuvat julki! Tältä näyttää, kun vesirokko iskee aikuiseen – ei herkille!

Hyvät ja huonot uutiset palaa ilahduttamaan maanantai-iltoja! Ensimmäisessä jaksossa käsittelyyn pääsee muun muassa uutinen, jonka mukaan nuoruuden iho-ongelmat johtavat hyviin tuloksiin opiskelu- ja työelämässä.

Uutisen kunniaksi studion seinälle heijastetaan panelistien nuoruuskuvia.

”Mä en tiennyt, että Kari on ollut lesbo”, Paula Noronen lataa puheenjohtajan rippikuvasta.

”Paula, jos mä olen ollut lesbo, sä olet ollut mummo”, Ketonen iskee Norosen kuvan nähtyään.

Niina Lahtisen suloinen nuoruuskuva herättää ihailua ja Andre Wickströmiä kuvaillaan lätkäjätkäksi.

Illan vieraan, näyttelijä Krista Kososen paita, jossa lukee 90% angel herättää hilpeyttä, mutta jättipotin räjäyttää Mikko Kuustosen kuva. Kuustonen potee kuvassa aikuisena sairastamaansa vesirokkoa.

”Tää on paha”, Krista Kosonen toteaa.

”Se oli hieno hetki, kun Heikki Silvennoinen tuli tervehtimään mua. Mä avasin oven ja hän kysyi, asuuks Mikko täällä”, Kuustonen nauraa.

Hyvät ja huonot uutiset maanantaisin 18.9. alkaen klo 21 Nelosella. Seuraavan viikon jakson voi katsoa ennakkoon maksullisessa Ruutu-palvelussa. Seuraa ohjelmaa Facebookissa: @hhuutiset, Instagramissa: @hyvatjahuonotuutiset ja twiittaa: #hhu.

Murehtiminen lisää onnellisuutta ja masennustaipumus voi näkyä somessa! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja – äänestä!

Vastaa ja vaikuta! Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja?

Etelä-Korea kehittää maailman nopeinta junaa

Kiinan Shanghaissa lentokenttäjuna kulkee 431 kilometrin tuntivauhtia, ja Japanissa on rikottu jo 600 kilometrin nopeusennätys. Etelä-Korea aikoo panna paremmaksi ja suunnittelee hyperloop-junaa, joka kiitää lähes tuhat kilometriä tunnissa. Samanlaista yhteyttä on kaavailtu myös Turun ja Tukholman välille.

https://www.asianscientist.com/2017/02/tech/south-korea-hyperloop-hyper-tube-express/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Murehtiminen lisää onnellisuutta

Amerikkalaiskirjailija ja -toimittaja Oliver Burkeman kumoaa tuotannossaan onnellisuuteen ja positiiviseen ajatteluun liittyviä myyttejä. Hänen mukaansa on liian raskasta yrittää pitää yllä pelkästään myönteisiä ajatuksia ja tunteita. Murehtimisellekin täytyy antaa aikaa, eikä pessimismi ole aina pahasta. On tervettä kokea joskus myös epävarmuutta ja epäonnistumisia.

https://www.fastcompany.com/3021264/5-big-happiness-myths-debunked-do-worry-be-happier

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Tuotemerkit ovat tärkeitä parisuhteissa

Duke Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiseloa helpottaa, jos pariskunnan molemmat osapuolet suosivat esimerkiksi samoja juoma-, suklaa- ja autobrändejä. Jos kumppanit taas pitävät eri tuotemerkeistä, bränditietoisempi puolisko yleensä päättää, mitä tuotteita taloudessa käytetään ja millaisia ostopäätöksiä tehdään.

http://www.futurity.org/brand-preferences-relationships-1521172/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Sovellus etsii parhaat marjastuspaikat

Valtava määrä kotimaisia marjoja jää joka vuosi poimimatta, ja vastineeksi ulkomaisia marjoja rahdataan kauppoihin myytäväksi. Hävikin vähentämiseksi on kehitetty Marjamonitori-niminen sovellus. Se hakee kartalta hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja. Esimerkiksi mustikkamättäät on merkitty satelliittikuvaan sinisellä.

https://www.berrymonitor.com/fi

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Kulttuuritausta ohjaa muistiamme

Yhdysvaltalaisen Brandeis Universityn tutkimuksen mukaan eri maalaiset ihmiset muistavat tapahtumat, ympäristöt ja esineet eri tavoin. Muistikokeissa amerikkalaiset koehenkilöt kiinnittivät huomiota erityisesti kaikenlaisiin yksityiskohtiin. Aasialaiset muistivat paremmin tunnelman ja ihmisten väliset suhteet. Tutkijat väittävätkin, että havainnointimme on osin kulttuurisidonnaista.

http://www.futurity.org/culture-determines-remember/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Karhu viestii lajitovereilleen jalkahaisullaan

Karhulla on tapana nousta nojaamaan puuta vasten ja ikään kuin tanssia. Tutkijoiden mukaan se tekee niin jättääkseen lajitovereilleen haisevat terveiset. Tassujen hiki- ja talirauhasten eritteistä voi muodostua 26 erilaista hajuyhdistelmää. Kuutta niistä levittävät vain uroskarhut.

http://www.muyinteresante.es/naturaleza/articulo/los-osos-se-comunican-por-el-olor-de-sus-pies-47149667618

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Taipumus masentuneisuuteen voi näkyä somekuvissa

Tekoäly tunnistaa sosiaaliseen mediaan ladatuista kuvista masentuneisuuden merkkejä. Algoritmi havaitsee hälyttävät merkit jopa varmemmin kuin lääkäri, joka tekee diagnoosinsa näkemättä potilaansa kuvia. Masentuneiden Instagram-postauksissa esiintyy vähemmän ihmisiä kuin terveillä käyttäjillä. Kirkkaiden värien sijaan niissä suositaan harmaita ja sinertäviä sävyjä.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005319942.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=eef9981256517c3efcb90364da87e1a6

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Ihmismieleen mahtuu enemmän tietoa kuin kukaan ehtii omaksua

Polyglotti Alexander Argüelles arvelee, että jos hän voisi käyttää kaiken aikansa uusien kielten opiskeluun, hän puhuisi sataa kieltä nykyisen 50 sijaan. Tutkijoiden mukaan arvio on hyvinkin realistinen. Omaa tietomääräänsä voi pyrkiä kartuttamaan monin eri tavoin, mutta aivot määräävät tahdin, jolla tieto tallentuu. Siksi muistia on todennäköisesti mahdotonta saada täyteen elämänsä aikana.

http://liliec.be/resume/People%20-%20Society/The%20maximum%20any%20one%20person%20can%20ever%20know.pdf

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Huumorin viljely työyhteisössä antaa pätevän vaikutelman

Viikkopalaveri ei välttämättä ole paras paikka livautella uusimpia puujalkoja, mutta useat tutkimukset osoittavat, että huumori työkavereiden kesken on hyvästä. Työpaikan vitsiniekka antaa itsestään itsevarman ja kyvykkään vaikutelman ja jää muiden mieleen. Niin kauan kuin sutkautukset ovat soveliaita eivätkä loukkaa ketään, ne eivät ole esteenä urakehitykselle.

https://lifehacker.com/showing-off-your-sense-of-humor-at-work-can-make-you-se-1791127784

 

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 23.10.2017 klo 22:00.

Pienentääkö suklaansyönti rytmihäiriöriskiä? Ovatko nämä uutiset hyviä vai huonoja – äänestä!

Hyvien ja huonojen uutisten yhdeksäs kausi alkaa Nelosella syyskuussa, joten on aika äänestää: hyvä vai huono uutinen? Vastaa ja vaikuta!

Tietokone kielellistää lukemansa ajatukset

Aivotutkija Gerwin Schalk opettaa tietokonetta lukemaan ihmisaivoista kuviteltua puhetta – eli ajatuksia. Nykyteknologialla pystytään erottelemaan vasta vokaalit ja konsonantit toisistaan 45 prosentin todennäköisyydellä, mutta tutkijoiden tavoitteena on saada tietokone tulkkaamaan kuviteltua puhetta mahdollisimman hyvin, jotta se voisi tulevaisuudessa puhua niiden puolesta jotka eivät itse osaa.

Lue lisää: https://www.scientificamerican.com/article/mind-reading-computers-that-can-translate-thoughts-into-words/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Lapsenteosta pidättyminen hillitsee ilmaston lämpenemistä

Vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöt on saatava vähenemään kahteen tonniin per henkilö per vuosi, jotta ilmaston lämpeneminen hidastuu radikaalisti. Lapsenteosta pidättyminen vähentää hiilidioksidipäästöjä moninkertaisesti muihin yksilötason ekotekoihin verrattuna. Paremmuusjärjestyksessä seuraavaksi suurimpia tekoja ovat henkilöautosta luopuminen, mannertenvälisten lentojen välttäminen sekä kasvissyöjäksi ryhtyminen. 

Lue lisää: https://www.theguardian.com/environment/2017/jul/12/want-to-fight-climate-change-have-fewer-children?CMP=fb_gu

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Nuoruuden iho-ongelmat johtavat hyviin tuloksiin opiskelu- ja työelämässä

Akne on maailman kahdeksanneksi yleisin sairaus. Siitä kärsii elämänsä aikana noin yksi ihminen kymmenestä. Nyt tutkijoilla on nuorille iloisia uutisia: epäpuhtaudet naamalla johtavat puhtaisiin suorituksiin opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Naisilla näppylät saattavat olla myös tae paremmista tuloista.

Lue lisää: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2964045

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Eläimet humaltuvat maassa maan tavalla

Eläimet etsivät tositarkoituksella elinympäristöstään huumaavia kasveja. Kelpo päihteitä ovat esimerkiksi ylikypsät hedelmät sekä taikasienet ja kokalehdet. Professori Gisela Kaplan arvelee, että ihmiset ovat todennäköisesti ottaneet mallia eläimiltä, koska monet meidänkin nautintoaineistamme ovat peräisin luonnosta.

Lue lisää: http://www.australiangeographic.com.au/topics/wildlife/2011/10/animals-getting-high-10-common-drunks/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Ruotsi luopuu ensimmäisenä maana käteisestä

Luottokortit, kännykällä maksaminen ja erilaiset sovellukset ovat ajamassa käteismaksujen ohi. Singapore, Hollanti, Ranska, Ruotsi ja Sveitsi ovat muita maita reilusti edellä käteisestä luopumisessa. Kaikkein pisimmällä kehityksessä on Ruotsi, jossa jo miltei puolet väestöstä maksaa ostoksensa ja palvelunsa applikaatioilla.

Lue lisää: https://theconversation.com/cash-is-falling-out-of-fashion-will-it-disappear-forever-79316

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Suklaansyönti pienentää rytmihäiriöriskiä

Runsaasti flavonoideja sisältävän suklaan terveyshyödyt ovat laajalti tiedossa. Nyt hyötyjä on löydetty yksi lisää, sillä tanskalaistutkimuksen mukaan pieni määrä suklaata kerran viikossa ehkäisee sekä tavanomaisia että vakavampia rytmihäiriöitä. Sukupuoli määrittää, kuinka suuri suklaa-annos sydänlihaksen voiteluun tarvitaan. Miehet tarvitsevat suklaata naisia enemmän pitääkseen sydämensä kunnossa.

Lue lisää: https://www.scientificamerican.com/article/chocolate-linked-to-decreased-risk-of-irregular-heart-rhythm/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Synnytyssairaaloissa ruuhkahuippu aamukahdeksalta

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan lapset eivät synny milloin sattuu, vaan päivästä riippumatta eniten lapsia syntyy aamukahdeksalta. Yli puolet lapsista putkahtaa maailmaan aamu- ja iltakuuden välisenä aikana. Kesällä ja syksyllä syntyy enemmän lapsia kuin alkuvuodesta, ja viikonpäivistä tiistai on erityisen suosittu. Vain harva syntyy viikonloppuna tai yöllä.

Lue lisää: https://blogs.scientificamerican.com/sa-visual/why-are-so-many-babies-born-around-8-00-a-m/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Kuumuus vähentää ihmisten auttamishalua

Yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että lämpöasteilla on vaikutusta ihmisten halukkuuteen tehdä vapaaehtoisesti jotain toisten hyväksi. Epämiellyttävän kuuman sisäilman huomattiin vähentävän niin myymälätyöntekijöiden asiakaspalveluhalukkuutta kuin opiskelijoiden halua auttaa hyväntekeväisyysjärjestöä. Jo pelkkä kuuman ja tukalan olon ajatteleminen vähensi ihmisten halua tehdä pyydettyjä asioita.

Lue lisää: http://time.com/4833530/summer-heat-wave-mood/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Ääni paljastaa keskustelukumppanista enemmän kuin ilmeet 

Perinteisesti on ajateltu, että myötätunto ihmisten välille syntyy parhaiten kohdatessa kasvokkain, sillä ihminen aistii toisen tunnetiloja silmistä ja kasvojen ilmeistä. Yalen yliopiston tutkijan Michael Krausin mukaan ääni on kuitenkin vielä parempi tunnetilojen mittari – varsinkin jos kuulee pelkän äänen näkemättä keskustelukumppaninsa ilmeitä.

Lue lisää: https://greatergood.berkeley.edu/article/item/does_your_voice_reveal_more_emotion_than_your_face

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Miesten testosteronitaso laskee avioliiton myötä

Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan testosteronin eli mieshormonin taso laskee merkittävästi avioliiton myötä. Kaikilla miehillä ikääntyminen vaikuttaa testosteronitasoon alentavasti, mutta avioon astuvilla taso näyttäisi laskevan huomattavasti nopeammin kuin naimisissa olevilla, naimattomilla ja eronneilla.

Lue lisää: http://www.hs.fi/tiede/art-2000005322036.html?share=bd16b550720c4a91b9368bf351cbe0a2

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Haistaako ihminen kuolemansa ennalta? Ovatko nämä hyviä vai huonoja uutisia – äänestä!

Hyvien ja huonojen uutisten yhdeksäs kausi alkaa Nelosella syyskuussa, joten on aika äänestää: hyvä vai huono uutinen? Vastaa ja vaikuta!

Yhä useammasta lapsesta kasvaa narsisti

Lepsu vanhemmuus tekee lapsista tyrannimaisia omaan napaansa tuijottajia. Vanhemmat, jotka eivät ota kasvatustehtäväänsä vakavasti ja aseta lapsilleen selviä rajoja, hämärtävät eroa lasten ja aikuisten välillä. Tällaisten lasten on vaikea ottaa muut huomioon muuten kuin hyötymismielessä. Koulumaailmassa lasten henkinen vinoon kasvaminen näkyy erityishuomiota vaativien koululaisten määrässä.

http://www.faz.net/aktuell/gesellschaft/menschen/viele-kinder-werden-narzissten-14169998.html

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Painajaisunet ovat merkki luovuudesta

Painajaiset tekevät ihmisen toiminnalle ja ajattelulle hyvää. Vuonna 2014 aloitettuun tutkimukseen kutsuttiin ihmisiä, jotka näkevät painajaisia vähintään kahdesti viikossa. Esimerkiksi tutkittavina olleet taidemaalari-valokuvaaja ja muusikko osoittautuivat kielellisesti luovemmiksi kuin vähän painajaisia näkevät.

http://www.newstalk.com/People-who-have-more-nightmares-are-more-creative-claims-study

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Uteliaisuus auttaa luomaan parempia ihmissuhteita

Oma uteliaisuus ärsyttää ja ihastuttaa – puhumattakaan muista, jotka työntävät nenänsä toisten asioihin. Tutkimusten mukaan uteliaisuus esimerkiksi auttaa luomaan luontevan keskustelun tuntemattomien välille, piristää tunnelmaa sosiaalisissa tilanteissa ja on tepsivä lääke jopa lässähtämäisillään olevaan parisuhteeseen. Kun kumppanit ovat kiinnostuneita toistensa asioista, ei pitkäkään suhde lopahda tylsistymiseen.

http://greatergood.berkeley.edu/article/item/why_curious_people_have_better_relationships

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Ryhmä toimii viisaammin ilman mielipidejohtajaa

Ryhmän tasavertainen, keskinäinen mielipiteenvaihto johtaa oikeampaan lopputulokseen kuin itsenäinen päättely tai mielipidejohtajan näkemyksen mukaileminen. Tutkimuksessa 1300 ihmistä pantiin arvioimaan erilaisia asioita, kuten lautasannoksen kalorimäärää. Arvioissa lähimmäksi oikeaa vastausta osuivat ne, jotka saattoivat keskustella keskenään ja muodostaa yhdessä lopullisen mielipiteensä.

http://www.futurity.org/opinion-leaders-crowds-1469462-2/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Japani tuo markkinoille sipulin joka ei itketä

Sipuli on yksi maukkaimmista ja terveellisimmistä kasviksista mutta kettumainen pilkkoa. Pian kyyneleiset kokkaushetket saattavat olla historiaa, sillä japanilaisyhtiö House Foods Group tuo markkinoille sipulin, joka ei itketä. Yhtiö on keksinyt tavan laimentaa sipulin kyyneliä aiheuttavia entsyymejä kuitenkaan huonontamatta kasvin makua ja ravintoarvoja. Tulevan satokauden uutuus on nimetty ”hymypalleroksi”.

http://edu.sina.com.cn/en/2017-05-06/doc-ifyeychk7057348.shtml

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Muiden miellyttäminen ei tee onnelliseksi

Muiden miellyttäminen on itselleen valehtelua, ja kaikenlainen teeskentely on henkisesti kuluttavaa ja liian pitkälle vietynä jopa terveydelle haitallista. Miellyttäjät tietävät, etteivät ihmissuhteet voi perustua valheelle, mutta pitävät silti kiinni roolistaan, koska saavat siten tuntea itsensä muiden silmissä tarpeelliseksi. Peittelystä huolimatta jokainen paljastaa lopulta todellisen minänsä, sillä itsehillintämme on melko rajallista.

http://greatergood.berkeley.edu/article/item/why_it_doesnt_pay_to_be_a_people_pleaser

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Ystävillä suurempi merkitys vanhusten hyvinvoinnille kuin perheellä

Michiganin yliopiston teettämässä laajassa kaksoistutkimuksessa ilmeni, että vanhemmiten perheen merkitys niin yksilön henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin kannalta vähenee ja ystävien merkitys kasvaa. Vaikeiden ja kuormittavien ystävyyssuhteiden taas havaittiin pahentavan kroonisesti sairaiden terveydentilaa. Viisas vanhus siis panostaa ystäviin, jotka tekevät hänet onnelliseksi ja siten pitävät hänet terveenä.

https://yle.fi/uutiset/3-9665806

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Lahjonta auttaa painonpudotuksessa

Singaporelaistutkimuksen mukaan lahjonta auttaa painonsa kanssa kamppailevia ponnistelemaan kohti tavoitettaan ja pitämään painonsa paremmin kurissa. Hankkeessa haettiin edullista mutta motivoivaa suurelle massalle sopivaa laihdutuskeinoa, jottei liikalihavuus tulisi niin kalliiksi vakuutusyhtiöille ja työnantajille ja sitä kautta koko yhteiskunnalle. Jo 160 dollarin laihdutuspalkinto tuotti haluttuja tuloksia.

https://www.asianscientist.com/2017/06/health/cash-pay-lose-weight/

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.

Suomesta kiertotalouden edelläkävijä

Suomi on matkalla kohti kiertotalousyhteiskuntaa. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Materiaaleja ei heitetä pois vaan ne käytetään uudelleen mahdollisimman tarkasti ja mahdollisimman monta kertaa. Viimeisimpien laskelmien mukaan vuoteen 2030 mennessä kiertotalous kohentaa kansantalouttamme vuosittain runsaalla kolmella miljardilla eurolla.

https://www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/#mista-on-kyse

Kiitos äänestyksestä, äänestystulokset näet 9.10.2017 klo 22:00.