Pahan jälkeen

Seuraavat tv-esitykset

ti 14.2. 23.30 Kausi 1 - Jakso 1 - Nooran elämää liikuntavamman kanssa
Kausi 1. Jakso 1/8. Nooran elämää liikuntavamman kanssa. Noora Västisen vanhemmat saivat tietää muutama päivä synnytyksen jälkeen, että heidän tyttärellään on synnynnäinen luustosairaus. Nooran luusto olisi hauras läpi elämän, eikä hän tulisi koskaan kävelemään. Hän ei pärjää arjessa ilman erillistä avustajaa, mutta tämä ei ole koskaan ollut esteenä Nooran elämässä. Tämä 26-vuotias, 80-senttinen Steiner-koulun opettaja on elämänilon ruumiillistuma, joka toimii myös elämäntapavalmentajana sekä naurujoogavetäjänä ja keskittää voimansa unelmien tavoitteluun. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 19.2. 03.00 Kausi 1 - Jakso 1 - Nooran elämää liikuntavamman kanssa
Kausi 1. Jakso 1/8. Nooran elämää liikuntavamman kanssa. Noora Västisen vanhemmat saivat tietää muutama päivä synnytyksen jälkeen, että heidän tyttärellään on synnynnäinen luustosairaus. Nooran luusto olisi hauras läpi elämän, eikä hän tulisi koskaan kävelemään. Hän ei pärjää arjessa ilman erillistä avustajaa, mutta tämä ei ole koskaan ollut esteenä Nooran elämässä. Tämä 26-vuotias, 80-senttinen Steiner-koulun opettaja on elämänilon ruumiillistuma, joka toimii myös elämäntapavalmentajana sekä naurujoogavetäjänä ja keskittää voimansa unelmien tavoitteluun. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 19.2. 23.50 Kausi 1 - Jakso 1 - Nooran elämää liikuntavamman kanssa
Kausi 1. Jakso 1/8. Nooran elämää liikuntavamman kanssa. Noora Västisen vanhemmat saivat tietää muutama päivä synnytyksen jälkeen, että heidän tyttärellään on synnynnäinen luustosairaus. Nooran luusto olisi hauras läpi elämän, eikä hän tulisi koskaan kävelemään. Hän ei pärjää arjessa ilman erillistä avustajaa, mutta tämä ei ole koskaan ollut esteenä Nooran elämässä. Tämä 26-vuotias, 80-senttinen Steiner-koulun opettaja on elämänilon ruumiillistuma, joka toimii myös elämäntapavalmentajana sekä naurujoogavetäjänä ja keskittää voimansa unelmien tavoitteluun. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
ti 21.2. 23.00 Kausi 1 - Jakso 2 - Happoiskusta selviytyjät
Kausi 1. Jakso 2/8. Happoiskusta selviytyjät. Arman ja Meeri tapaavat Intiassa perheen, jonka tarinassa anteeksianto saa aivan uuden merkityksen. 20 vuotta sitten perheen isä heitti vaimonsa ja kahden pienen tyttärensä päälle happoa, sillä oli tyytymätön siihen ettei perheeseen ollut syntynyt poikalasta. Nuorempi tyttäristä kuoli, äiti ja vanhempi tytär saivat vakavia vammoja. Isä joutui teostaan vankilaan, mutta koska Intian kulttuuri on hyvin miesvaltainen, eivät äiti ja tytär tulleet toimeen ilman perheen miespuolista elättäjää. Äidille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vetää syytteet pois, ja mies vapautettiin vankilasta neljän kuukauden jälkeen. Arman ja Meeri vierailevat kodissa, jossa perhe asuu yhdessä tänäkin päivänä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (44')

Pahan jälkeen

Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi esittelevät Pahan jälkeen -dokumenttisarjassa kahdeksan kovaa tarinaa selviytymisestä. Järkyttävistä kokemuksistaan huolimatta kaikki dokumenttisarjan selviytyjät ovat valinneet positiivisen ajatusmaailman ja elämän. Kotimainen dokumentaarinen sarja.
Katso seuraava jakso jo nyt Ruutu+ -palvelussa!

Seuraavat tv-esitykset

ti 14.2. 23.30 Kausi 1 - Jakso 1 - Nooran elämää liikuntavamman kanssa
Kausi 1. Jakso 1/8. Nooran elämää liikuntavamman kanssa. Noora Västisen vanhemmat saivat tietää muutama päivä synnytyksen jälkeen, että heidän tyttärellään on synnynnäinen luustosairaus. Nooran luusto olisi hauras läpi elämän, eikä hän tulisi koskaan kävelemään. Hän ei pärjää arjessa ilman erillistä avustajaa, mutta tämä ei ole koskaan ollut esteenä Nooran elämässä. Tämä 26-vuotias, 80-senttinen Steiner-koulun opettaja on elämänilon ruumiillistuma, joka toimii myös elämäntapavalmentajana sekä naurujoogavetäjänä ja keskittää voimansa unelmien tavoitteluun. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 19.2. 03.00 Kausi 1 - Jakso 1 - Nooran elämää liikuntavamman kanssa
Kausi 1. Jakso 1/8. Nooran elämää liikuntavamman kanssa. Noora Västisen vanhemmat saivat tietää muutama päivä synnytyksen jälkeen, että heidän tyttärellään on synnynnäinen luustosairaus. Nooran luusto olisi hauras läpi elämän, eikä hän tulisi koskaan kävelemään. Hän ei pärjää arjessa ilman erillistä avustajaa, mutta tämä ei ole koskaan ollut esteenä Nooran elämässä. Tämä 26-vuotias, 80-senttinen Steiner-koulun opettaja on elämänilon ruumiillistuma, joka toimii myös elämäntapavalmentajana sekä naurujoogavetäjänä ja keskittää voimansa unelmien tavoitteluun. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
su 19.2. 23.50 Kausi 1 - Jakso 1 - Nooran elämää liikuntavamman kanssa
Kausi 1. Jakso 1/8. Nooran elämää liikuntavamman kanssa. Noora Västisen vanhemmat saivat tietää muutama päivä synnytyksen jälkeen, että heidän tyttärellään on synnynnäinen luustosairaus. Nooran luusto olisi hauras läpi elämän, eikä hän tulisi koskaan kävelemään. Hän ei pärjää arjessa ilman erillistä avustajaa, mutta tämä ei ole koskaan ollut esteenä Nooran elämässä. Tämä 26-vuotias, 80-senttinen Steiner-koulun opettaja on elämänilon ruumiillistuma, joka toimii myös elämäntapavalmentajana sekä naurujoogavetäjänä ja keskittää voimansa unelmien tavoitteluun. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (43')
ti 21.2. 23.00 Kausi 1 - Jakso 2 - Happoiskusta selviytyjät
Kausi 1. Jakso 2/8. Happoiskusta selviytyjät. Arman ja Meeri tapaavat Intiassa perheen, jonka tarinassa anteeksianto saa aivan uuden merkityksen. 20 vuotta sitten perheen isä heitti vaimonsa ja kahden pienen tyttärensä päälle happoa, sillä oli tyytymätön siihen ettei perheeseen ollut syntynyt poikalasta. Nuorempi tyttäristä kuoli, äiti ja vanhempi tytär saivat vakavia vammoja. Isä joutui teostaan vankilaan, mutta koska Intian kulttuuri on hyvin miesvaltainen, eivät äiti ja tytär tulleet toimeen ilman perheen miespuolista elättäjää. Äidille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vetää syytteet pois, ja mies vapautettiin vankilasta neljän kuukauden jälkeen. Arman ja Meeri vierailevat kodissa, jossa perhe asuu yhdessä tänäkin päivänä. Kotimainen dokumentaarinen sarja. (44')

Krista sairastui 24-vuotiaana imusolmukesyöpään: "Silloin mä romahdin, ihan totaalisesti"

Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi kertovat torstaina Pahan jälkeen -dokumentissa Krista Ruususen tarinan. Syöpä on varjostanut varsin dramaattisin kääntein Kristan elämää viimeiset kymmenen vuotta. Hän on ollut jättämässä jäähyväisiä jo moneen kertaan, mutta elämä on lopulta voittanut.

Vuonna 2006 Krista oli 24-vuotias tanssija ja yrittäjä ja eli kiireistä arkea. Kristasta tuntui, että kaikki ei kuitenkaan ollut kunnossa ja loputon väsymys painoi. Krista meni terveyskeskukseen, mutta mitään kummempaa ei löydetty. Lopulta korkea kuume pakotti Kristan uudemman kerran lääkärin pakeille, vaikka työkeikkaakin olisi ollut tiedossa samaan aikaan. Päiviä kului, tutkimukset jatkuivat ja Kristan vointi huononi.

"Mä olin siinä kunnossa, minä 24-vuotias, että mä en jaksanut enää nostaa itseäni sängystä ylös. Ja kuume oli neljäkymmentä koko ajan", Krista muistelee.

Viimein diagnoosi kerrottiin. Krista sairasti lymfoomaa eli imusolmukesyöpää. Kristan sairastama Hodgkinin tauti on tyypillinen juuri nuorilla ihmisillä.

"Mä en pystynyt sanomaan mitään. Kättelin lääkärit itku silmässä ja kävelin takaisin huoneeseen. Ja hoin, että 'pysy kasassa, pysy kasassa'", Krista kertoo elämänsä raskaimmasta hetkestä.

Krista kertoo olleensa yltiöpositiivinen aina viimeiseen asti. Mutta diagnoosin kuuleminen romautti kaiken kertaheitolla.

"Ja kun mä pääsin sinne huoneeseen vihdoin, niin sitten mä romahdin, ihan totaalisesti. Ja siellä mummot supatti keskenään, että 'ei tainnut tulla hyviä uutisia'", Krista kertoo hiljaa.

Sairaus on kulkenut Kristan elämässä nyt pitkään mukana. Nyt viimein Krista tuntee olevansa terve, mutta sama ihminen hän ei enää ole kuin ennen syöpää. Kuinka minäkuvaa aletaan rakentaa uudelleen parantumisen jälkeen, kun monesti keho on muuttunut ja myös ympärillä olevien ihmisten suhtautuminen on saattanut muuttua?

Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen Pahan jälkeen -dokumentti Kristan rankasta selviytymistarinasta Livillä torstaina 10.11. kello 22. Twiittaa #pahanjälkeen.

Burmalainen pakolaisyhteisö elää thaimaalaisella kaatopaikalla – ruoka ja elanto kaivetaan jätteiden seasta

Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin Pahan jälkeen -dokumentissa seurataan tänään Pohjois-Thaimaassa elävää pientä burmalaista pakolaisyhteisöä kaatopaikan liepeillä. Nämä ihmiset keräävät ruokansa ja toimeentulonsa kaatopaikoilta ja asuvat jätekasojen ympärillä. 70-vuotias Fred Stockwell on omistanut viimeiset 10 vuotta elämästään tämän pakolaisyhteisön auttamiseen.

Pakolaiset ovat taittaneet pitkän matkan Burmasta ja tekevät kaikkensa elantonsa eteen. Kun roska-auto saapuu, ihmisiä on jo odottamassa jätelastia kaatopaikalla. He käyvät kaiken jätteen läpi käyttäen apunaan pientä sirppiä. Muovipullot, lasipullot, peltipurkit ja jopa muovipussit ovat heille arvokkaita.

Kaatopaikkayhteisön elämää jo vuosikymmenen seurannut Fred Stockwell on nähnyt läheltä, millaista heidän elämänsä on.
"Nämä ihmiset syövät roskien seasta löytyneet ruuanjätteet. Kun heität ruokaa roskiin, he syövät sen", Stockwell kertoo.

Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen Pahan jälkeen -dokumentti burmalaisten pakolaista elämästä thaimaalaisella kaatopaikalla Livillä torstaina 3.11. kello 22. Sarjan seuraava jakso on katsottavissa ennakkoon Ruutu+:ssa aina edellisen jakson tv-esityksen jälkeen. Twiittaa #pahanjälkeen.

Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi tunneleissa Bukarestin katujen alla: kodittomien ja narkomaanien lohduton arki

Pahan jälkeen -dokumenttisarjassa seurataan Bukarestin kodittomien ja narkomaanien rujoa arkea. Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi kömpivät kaupungin katujen alle lämpötunneleihin, jossa elää lukuisia kodittomia ihmisiä, joista monilla on vakava päihderiippuvuus.

Kuumissa tunneleissa pesivät myös taudit ja syöpäläiset. Suurin osa lämpötunneleista, joissa kadulla eläjät asuvat, on "keksitty" Romanian diktaattorin Nicolae Ceausescun ajan jälkeen. Alizadin ja Koutaniemen haastattelemat ihmiset lämpötunneleissa kertovat, että heistä moni on ollut aiemmin lastenkodissa ja elänyt sen jälkeen kadulla ja yöpynyt porraskäytävissä, kunnes löysi tiensä lämpökanaviin.

"Laitamme patjan ylös, ettei syöpäläiset syö meitä", yksi tunnelin asukeista kertoo.

Pilkkopimeiden tunneleiden asukit muodostavat oman yhteisönsä, joka laittaa ruokaa siitä, mitä saavat kerjäämällä. Jos joku saa hankituksi ruokaa, se jaetaan toisen huono-osaisen kanssa. Kaikki tuntevat toisensa. Monet tunneleiden alla elävistä ihmisistä ovat olleet kadulla suurimman osan elämästään, jopa vuosikymmeniä.

Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen Pahan jälkeen -dokumentti "Addiktion kasvot" elämästä Bukarestin kaduilla Livillä torstaina kello 22. Sarjan seuraava jakso on katsottavissa ennakkoon Ruutu+:ssa aina edellisen jakson tv-esityksen jälkeen. Twiittaa #pahanjälkeen.

Bukarestilainen koditon lapsiperheen äiti Pahan jälkeen -dokumentissa: "Olen elänyt kadulla 4-vuotiaasta"

Pahan jälkeen -dokumentissa torstaina Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi seuraavat Bukarestin kodittomien ja narkomaanien rujoa arkea. He tapaavat kodittoman pariskunnan, jolla on kaksi pientä lasta, joista toinen on vielä sylivauva.

Perheen äiti Melinda, 37, on elänyt kadulla 4-vuotiaasta. Hänen äitinsä hylkäsi hänet aikoinaan asemalaiturille. Melindan löysi asemalta hänen nykyinen miehensä Marian, joka on myös koditon. Melindan sanojen mukaan mies kasvatti hänet, ja 12 vuoden jälkeen heistä tuli aviopari.

"Olen narkannut, haistellut pussista, mutta kun aloin olla mieheni kanssa, lopetin sen", Melinda kertoo lapsuudestaan. Melindan mukaan hän ei ole enää huumeriippuvainen.

Nyt pariskunnan elämään kuuluu myös kaksi pientä lasta. Arki on selviämistaistelua.

"Keräämme parkkirahaa, jotta voisimme ostaa lapsille maitoa", Melinda kertoo.

Perheen elämään kuuluu myös jatkuva pelko siitä, että sosiaaliviranomaiset ottavat lapset huostaan. Toimeentulo on äärimmäisen niukkaa ja vaikeaa. Silloin tällöin perheen isä Marian pääsee hetkeksi töihin pesulaan tai maalaamaan.

"Me kerjäsimme. Seisoimme metron sisäänkäynnillä ja ihmiset antoivat rahaa. Lauloin orpolasten lauluja. Ja olen ollut miesten kanssa", Melinda kuvailee perheen toimeentuloa.

Vaikka työtä olisikin tarjolla, Melinda ja Marian sivuutetaan. Heillä ei ole pankkitiliä eikä heitä voi työllistää, sillä heillä ei ole henkilöllisyystodistusta eikä sairausvakuutuskorttia. Lisäksi Marianilla on rikosrekisteri, ja hän on istunut vankilassa puoli vuotta. Uutta henkilöllisyystodistusta ei voi myöskään hankkia, sillä siihen vaadittavat asiakirjat puuttuvat.

"Kuka ottaisi minut, ammattitaidottoman, töihin? Ei kukaan", Marian toteaa.

Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen Pahan jälkeen -dokumentti "Addiktion kasvot" elämästä Bukarestin kaduilla Livillä torstaina 27.10. kello 22. Sarjan seuraava jakso on katsottavissa ennakkoon Ruutu+:ssa aina edellisen jakson tv-esityksen jälkeen. Twiittaa #pahanjälkeen.

Koulukiusattu Roni Pahan jälkeen -dokumentissa: "Ala-asteikäisenä mietin miten voisin tappaa itseni"

Tulevana torstaina Pahan jälkeen -dokumentissa tavataan parikymppinen Roni, jota on kiusattu koko hänen elämänsä.

"Mä lähinnä mietin, että miksi minä ja miksi mulle se tehdään. Oliko se kolmannella vai toisella luokalla, kun mä aloin sitten kirjoittelemaan vihkoon kaikkea että miten mä voisin tappaa itseni", Roni kertoo.

"Siinä oli semmonen ylikulkusilta. Mä mietin monesti, että jos mä menisin sinne ja hyppäisin alas sieltä", Roni kertoo ajatuksistaan ala-asteikäisenä.

Pahan jälkeen -dokumenttisarjassa Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad haastattelevat Ronia ja yhtä hänen kiusaajistaan, ja avaavat vuosikausia kestäneen kiusaamisen vyyhtiä. Ääneen pääsevät myös Ronin äiti ja kiusaamiseen perehtynyt tutkija. Ronin kiusaaminen alkoi alaluokilla ulkonäköön liittyvällä nimittelyllä ja ryhmän ulkopuolelle sulkemisella ja vain paisui vuosien kuluessa.

"Ala-asteella se oli semmoista pikkumaista vielä. Silleen ei käyty käsiksi, vaan enemmän niin kuin haukuttiin ja silleen että 'mä en leiki sun kanssa' ja solvattiin ja haukuttiin. Se oli ihan ok", Roni muistelee ala-astevuosiaan.

Roni kertoo, että hänen erilainen ulkonäkönsä keräsi ilkeitä kommentteja. Roni päätyi muun muassa rikkomaan omat silmälasinsa, jotta häntä ei olisi haukuttu rillirouskuksi. Edelleenkään Roni ei halua käyttää silmälaseja, sillä niistä kiusaaminen kalvaa häntä yhä.

Yläasteella kiusaaminen vain lisääntyi ja lähti lopulta aivan käsistä.

"Yläasteella tehtiin paljon kyllä... ikäviä juttuja", Roni kertoo hiljaa.

Yhtä Ronin kiusaajista, "Markoa", haastatellaan myös dokumentissa. Marko kertoo pyytäneensä Ronilta myöhemmin anteeksi vuosia jatkunutta kiusaamista.

"Mutta eihän tuommoista tuhoa, mitä tekee herkässä kasvuvaiheessa ihmiselle ja ihmisen identiteetille, ei sellaista koskaan saa takaisin", Marko katuu.

Marko harmittelee sitä, ettei uskaltanut aikoinaan olla rohkeampi.

"Kaikista pahin ei välttämättä ole se kiusaaja, joka pilkkaa tai lyö. Vaan se on ennemminkin ne tukijoukot, jotka ei tee mitään sen asian eteen tai nauraa sille. Koska ne ruokkii sitä kiusaajaa. Jos kukaan ei lähtisi mukaan kiusaajan juttuun, niin se näkis, että tää ei ole ok eikä ehkä jatkaisi sitä", Marko toteaa.

Koulukiusaaminen on ongelma, jonka satoa niitetään monesti jopa vuosikymmeniä kiusaamisen jälkeen. Kiusaamisesta lisää torstaina Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen Pahan jälkeen -dokumentissa Livillä kello 22. Twiittaa #pahanjälkeen.